Sa­mi Säy­ne­vir­ta

Sami Säynevirta

181


Ei vaalipiiriä / Koko Suomi vaalipiiri


http://www.samisaynevirta.fi

Eläinten aika on nyt!

Minulla on yli 20 vuoden kokemus vaikuttamisesta kansalaisjärjestöissä. Työskentelen ympäristöjärjestö Luonto-Liitossa järjestöpäällikkönä ja toimin eläinoikeusjärjestö Animalian varapuheenjohtajana; Animalian puheenjohtajana olin vuosina 2011-2018. Olen lisäksi eurooppalaisen Eurogroup for Animals -kattojärjestön hallituksen jäsen. Haluan olla mukana vaikuttamassa eri tavoin ja nyt on oikea aika vaikuttamistyölle Euroopan parlamentissa.

Olen ollut pitkäjänteisesti mukana villieläinten ja erityisesti suden aseman parantamiseksi Suomessa ja muualla Euroopassa. Lisäksi olen osallistunut vapaaehtoistöihin eläinten olojen parantamiseksi Suomessa, Venäjällä ja Romaniassa. Vaikuttamistyössä olen kerryttänyt kokemusta kotimaisesta ja kansainvälisestä kampanjoinnista. Olen ollut aktiivisesti mukana lobbaustyössä eduskunnassa sekä Euroopan parlamentissa ja komissiossa.

Eläin- ja luontoasioiden lisäksi haluan edistää ihmisten tasavertaista, inhimillistä ja oikeudenmukaista kohtelua. Työpaikallani olen vaikuttanut siihen, että myös vaikeassa asemassa oleville henkilöille tarjotaan mahdollisuus tulla mukaan tekemään töitä tai toimimaan vapaaehtoisena. Olen osallistunut turvapaikanhakijoita puolustaviin mielenilmauksiin.

Turkistarhaus on menneisyyttä

Turkistarhaus on elinkeino, jossa eläimellä ei ole mitään mahdollisuutta toteuttaa lajille tyypillistä elämää. Useat Euroopan maat ovat jo luopuneet turkistarhauksesta tai rajoittaneet sitä voimakkaasti alan epäeettisyyden vuoksi. Lisäksi useat vaatemerkit ja vaatealan suunnittelijat ovat luopuneet turkisten käytöstä mallistoissaan.

Euroopan unionilla on mahdollisuus asettaa turkistarhaukselle koko Eurooppaa koskeva kielto. Kieltä pitää toteuttaa kestävällä tavalla, ohjaamalla ammatinharjoittajia muille aloille ja tukemalla elinkeinosta luopuvia taloudellisilla kompensaatioilla.

Eläin ei kuulu häkkiin tai parteen

Tuotantoeläimille on taattava riittävästi tilaa ja mahdollisuus liikkua. Euroopan unionin alueella sadat miljoonat tuotantoeläimet elävät ahdingossa. Eläintiloilla emakot imettävät ja hoitavat porsaitaan häkeissä, vasikat suljetaan yksittäiskarsinoihin, munijakanat pidetään häkeissä, ankkoja ja hanhia suljetaan pakkosyöttöhäkkeihin hanhenmaksan tuottamiseksi. Lisäksi lehmiä pidetään kytkettynä eläimen liikkumista estävään parteen.

94% eurooppalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää ja 82% on sitä mieltä, että tuotantoeläimiä pitää suojella paremmin. Kansalaisten mielipide on huomioitava ja otettava vakavasti poliittisessa päätöksenteossa. Eläinten sulkeminen häkkiin tai kiinni parsiin on saatava päätökseen. Eläinten teuraskuljetuksista on luovuttava ja korvattava ne lihan ja ruhojen kuljettamisella.

Eläinkokeille on vaihtoehtoja

Euroopassa käytetään vuosittain yli 13 miljoonaa eläintä erilaisiin kokeisiin, joissa ne joutuvat kokemaan tuskaa, stressiä ja kärsimystä. Eläinkokeille on olemassa vaihtoehtoja. Niitä voidaan korvata esimerkiksi kudosviljelyllä, kemiallis-fysikaalisilla menetelmillä, käyttämällä kivuntunnoltaan kehittymättömiä eliöitä tai turvallisilla tutkimuksilla vapaaehtoisilla koehenkilöillä. Vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien käyttöön on ohjattava nykyistä huomattavasti enemmän taloudellisia resursseja.

Villieläimet ovat osa ekosysteemiä

Villieläimille on taattava mahdollisuus lajille tyypilliseen elämään koko Euroopan alueella osana ekosysteemiä. Useissa Euroopan maissa esimerkiksi suden asema on heikko ja sitä kohtaan tunnetaan tarpeetonta vihaa, vaikka susi on useissa Euroopan maissa uhanalainen laji. Suden kohdalla ongelmana on lajiin kohdistuva laillinen ja laiton metsästys. Susi on olennainen osa Euroopan ekosysteemiä, ja sen elämä on turvattava. Ihmisen ja suden välistä rinnakkaineloa on edistettävä kehittämällä muun muassa suden aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemistä ja salametsästyksen kitkemistä

Suden lisäksi ns. vieras- ja tulokaslajien kohdalla on kehitettävä humaaneja tapoja tulla toimeen ja hoitaa eläinkantoja. Ainoa tapa ei saa olla näiden lajien hävittäminen tappamalla. Ilmastonmuutoksen takia on luonnollista, että eri lajit levittäytyvät uusille alueille.

Eläimet eivät kuulu viihteeseen

Eläinten käyttö sirkuksissa tai delfinaarioissa on saatava päätökseen. Useat Euroopan maat ovat jo kieltäneet esimerkiksi villieläinten käytön sirkuksissa tai delfinaarioissa. Tämä kielto on saatava voimaan koko EU:n alueella.

Trofeemetsästyksen epäkohtiin on tartuttava lakimuutoksen avulla. Trofeille eli eläinten osille on saatava voimaan maahantuontikielto koko EU:n alueelle. Trofeemetsästys on pääasiassa Afrikassa tapahtuvaa julmaa bisnestoimintaa, mutta valtaosa metsästäjistä on muualta kuin Afrikasta kotoisin.

Eurooppaan on saatava ns. positiivilista eli listaus lajeista, joita voi luvallisesti pitää lemmikkinä. Monien nykyisin lemmikkeinä pidettävien lajien pitäminen lemmikkinä on kyseenalaista. Ei ole täyttä selvyyttä, voidaanko tällaisten eläinten hyvinvointia mahdollistaa ihmisen hoidossa. Lajien käyttäytymisestä tai niiden terveydenhoidosta ei ole riittävästi tietoa. Ilman listausta riskinä on, että tulevaisuudessa otetaan yhä lisää uusia villieläinlajeja lemmikeiksi.

Koirien ja kissojen yhtenäinen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintijärjeselmä on tärkeä ottaa käyttöön EU-tasolla eläinten jäljitettävyyden parantamiseksi. Lisäksi koirien ja kissojen aktiivinen strerilointi ehkäisee kodittomien eläinten määrää.

Kuudes sukupuuttoaalto on estettävä

Kuudes sukupuuttoaalto koettelee koko maapalloa. Lajikatoa on ehkäistävä säilyttämällä lajeille elintärkeitä ympäristöjä ja rajoittamalla metsästystä.

Metsien avohakkuut on lopetettava. Avohakkuut hävittävät tuhansia metsälajeja ja ne tuhoavat samalla meitä ympäröivän maiseman. Luonnolla on myös muuta arvoa kuin taloudellinen arvo. Metsä on tuhansien lajien koti ja turva ja metsällä on lisäksi ihmisten hyvinvointia edistäviä vaikutuksia.

Lautaselle tarvitaan lisää kasviksia, sillä kasviperäinen ravinto kuormittaa huomattavasti vähemmän ilmastoa kuin eläinperäinen. Kasvisruoan osuutta on lisättävä osana julkisia palveluja kouluissa, päiväkodeissa, palvelutaloissa ja sairaaloissa.

 


Europarlamenttivaalit 2019