Häi­rit­se­vään ku­vaa­mi­seen ja oi­keu­den­käyn­tien häi­rin­tään voi­ta­va puut­tua

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen viime aikoina puhuttaneeseen toimintaan, jossa esimerkiksi oikeudenkäyntien asianosaisia ja muita henkilöitä ahdistellaan ja pyritään painostamaan kuvaamalla ja kuvattua materiaalia välittämällä.

Sarkkinen kysyy oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta, miten hallitus aikoo puuttua ilmiöön ja pidetäänkö lainsäädäntöä riittävänä toimintaan puuttumiseksi ja ihmisten suojelemiseksi häirinnältä.

– Julkisella paikalla kuvaaminen ja esimerkiksi mielenosoitusten tai oikeudenkäyntien raportointi on lähtökohtaisesti normaalia sananvapauden käyttämistä eikä tällaista toimintaa yleisesti tietenkään tule rajoittaa. Tulisi kuitenkin käydä keskustelua siitä, missä menevät normaalin demokraattisen toiminnan ja sananvapauden rajat, ja milloin toiminta muuttuu epäasialliseksi häirinnäksi, Sarkkinen sanoo.

Rikoslaissa on nykyisellään kriminalisoitu muun muassa vainoaminen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen. Oikeudenkäyntejä koskeva sääntely taas lähtee siitä, että tuomari valvoo järjestystä ja voi puuttua oikeussalissa tapahtuvaan sopimattomaan toimintaan. Oikeustila ei kuitenkaan ole aivan selvä sen osalta, missä määrin nykysääntely soveltuu muun muassa eräiden äärioikeistoa lähellä olevien toimijoiden ja valeuutissivustojen harjoittamaan ”striimaamiseen”.

– Nyt kun pohditaan, miten puuttua yleistyneeseen rikolliseen vihapuheeseen tai maalittamiseen, myös tätä niihin kiinteästi liittyvää ilmiötä kannattaisi tarkastella. Ja vaikka laki tarjoaisi jo nykyisin riittävät välineet puuttua epäasialliseen toimintaan, viranomaisten pitää tuntea ilmiöt ja osata soveltaa sääntelyä, Sarkkinen pohtii.

Hallituksen on vastattava kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin kolmen viikon kuluessa.