– Vähintään 12 euron lakisääteinen minimituntipalkka loisi työmarkkinoille selkeän perälaudan. Minimituntipalkka ei korvaisi työehtosopimuksissa sovittavia vähimmäispalkkoja, vaan tulisi niiden rinnalle perälaudaksi. Se myös helpottaisi alipalkkauksen selkeää kriminalisointia ja muihin työelämän räikeisiin väärinkäytöksiin puuttumista, Sarkkinen sanoi.
Vasemmistoliiton mielestä työllä on voitava tulla toimeen. Hallitus on puuttunut alipalkkausongelmaan lisäämällä työsuojeluvalvonnan resursseja. Lisäksi ministeri Sarkkinen vei juuri eduskuntaan lakiesityksen, jolla lisätään työsuojeluvalvonnan toimivaltuuksia alipalkkaukseen puuttumiseksi.
– Me jatkamme myös ammattiliittojen kanneoikeuden ajamista, sillä sekin olisi tehokas keino puuttua alipalkkaukseen ja muihin työelämän epäkohtiin, Sarkkinen sanoi.
Sarkkinen ehdotti myös osa-aikalisää ratkaisuna vastentahtoiseen osa-aikatyöhön. Vastentahtoinen osa-aikatyö on edelleen liian yleistä ja keskeinen työssäkäyvien köyhyyttä aiheuttava ilmiö. Hallitus on säätänyt lakiin tiukennuksia työajan tarkistamisvelvoitteista, mutta lisää keinoja puuttua vastentahtoiseen osa-aikatyöhön olisi Sarkkisen mielestä löydettävä.
– Työehtosopimuksissa tai lain tasolla tulisi säätää erillisestä osa-aikalisästä, mikäli työtunnit alittavat tietyn tason. Se että osa-aikaisuudesta joutuisi maksamaan enemmän voisi kannustaa työnantajia lisätyön tarjoamiseen ja toisaalta vahvistaa osa-aikaista työtä tekevien toimeentuloa.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa 3.12. pitämä puheenvuoro kokonaisuudessaan:
Hyvät ystävät,
Puolueissa todella on eroa. Hallituspohjan kokoonpanolla on merkitystä. Vaaleissa annetuilla äänillä on väliä.
Sen me näimme jälleen tällä viikolla, kun oppositiopuolueet esittelivät vaihtoehtojaan Suomelle.
Oikeisto-opposition ja erityisesti gallup-johtaja kokoomuksen vaihtoehto merkitsisi kylmää kyytiä pienituloisille suomalaisille. Kokoomus esittää miljardiluokan leikkauksia sosiaaliturvaan, erityisesti asumistukeen ja työttömyysturvaan.
Kokoomuksen leikkausintoa ei hillitse edes se, että elinkustannusten nousu koettelee suomalaisia nyt kovaa.
Haluan nyt konkretisoida mitä kokoomuksen esittämät 350 miljoonan euron leikkaukset asumistukeen tarkoittaisivat käytännössä pienitiloisille suomalaisille. Kokoomus leikkaisi asumistukea saavilta pienituloisilta kotitalouksilta keskimäärin 77 euroa kuukaudessa, eli 924 per kotitalous ensi vuonna. Eli lähes tonni pois pienituloisilta kotitalouksilta tilanteessa, jossa elinkustannukset laukkaavat. Monelle työttömälle kotitaloudelle leikkaus voisi olla vielä suurempi, kun päälle tulisivat kokoomuksen esittämät leikkaukset työttömyysturvaan.
Nämä leikkaukset pienituloisille kokoomus tekisi rahoittaakseen parempiosaisille suunnattavat veronalennukset. Arvovalinta on selvä ja se on kylmä.
Pidän kuitenkin hyvänä, että Kokoomus pelaa avoimin kortein ja kertoo, mitä se vallassa ollessaan haluaisi tehdä. Samaa ei voi sanoa perussuomalaisista, jotka yhtä aikaa vaativat leikkauksia ja monenlaisia lisämenoja.
Hyvät ystävät,
Puolueissa siis todella on eroa. Onneksi Kokoomus ei istu hallituksessa nyt vaikean elinkustannuskriisin keskellä.
Hallitus ei ole vaikeassa tilanteessa leikannut pienituloisilta, vaan olemme päinvastoin pyrkineet auttamaan heitä vaikeassa tilanteessa. Me emme pysty kompensoimaan energian ja elinkustannusten nousun kaikkia vaikutuksia ihmisille, mutta hallitus on kuitenkin päättänyt monista toimista, joilla tilannetta pyritään helpottamaan.
Perusturvaetuuksia ja pieniä eläkkeitä on tällä hallituskaudella korotettu.
Tänä vuonna toteutettiin ylimääräinen indeksikorotus kansaneläkeindekseihin sidottuihin etuuksiin,
ja vuoden vaihteessa niihin tulee seuraava korotus.
Työeläkkeisiin tulee tammikuussa historiallisen suuri indeksikorotus.
Lääkekatto jäädytetään ensi vuonna paljon sairastavien lääkekustannusten nousun estämiseksi.
Lapsilisä maksetaan joulukuussa kaksinkertaisena, huomioiden myös toimeentulotukea saavat perheet.
Ensi vuonna korotetaan toimeentulotuen lapsen perusosaa, työttömyysturvan lapsikorotusta ja opintotuen lapsikorotusta.
Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan jälleen.
Ulosoton suojaosaa korotetaan ensi vuodeksi, lisäksi ulosoton vapaakuukausia lisätään ja maksuhäiriömerkintöjen vanhentumisaikaa lyhennetään.
Lisäksi sähkön hinnan nousun pahimpien vaikutusten helpottamiseksi sähkön arvonlisäveroa alennetaan määräajaksi, asumistukien lämmitys- ja hoitonormia korotetaan ja käyttöön otetaan määräaikaiset verotuksen sähkövähennys ja pienituloisten sähkötuki auttamaan erityisen suurten sähkölaskujen kanssa kamppailevia kotitalouksia.
Ilman Vasemmistoliittoa monia näistä asioista ei olisi päätetty. Ylipäätään, jos vasemmistoliitto ei olisi hallituksessa, olisi politiikka pienituloisten kannalta monella tavalla eri näköistä. Huonompaa. Hallituspohjan kokoonpanolla todella on merkitystä.
Hyvät ystävät,
Venäjän oikeudeton ja raakalaismainen hyökkäyssota näkyy nyt myös meidän elämässämme. Sota on aiheuttanut energiakriisin Eurooppaan ja me kaikki maksamme nyt Putinin hintoja. Suomalaisten sodasta maksama hinta ei kuitenkaan ole mitään ukrainalaisten kärsimysten rinnalla.
Joku kuitenkin tekee tässäkin tilanteessa tiliä. Niukkuus energiasta nostaa sen hintaa, ja se hyödyttää joitain. Hyötyjien joukossa on moni suomalainen energiayhtiö, joiden tuotantokustannukset eivät ole nousseet, mutta tuotteesta saatava hinta on. Energiamarkkinoiden korjaamiseksi tarvitaan yhteiseurooppalaisia toimia.
On tärkeää, että käyttöön saadaan pian ansiottomia ylivoittoja leikkaava windfall-vero, jota vasemmisto on vaatinut jo pitkään. Onneksi asiaan ovat heränneet muutkin ja hallituksen esitystä asiasta odotetaan vielä tämän vuoden puolella.
On tärkeää, että veron tuottoja käytetään korkeasta energian hinnasta kärsivien kuluttajien auttamiseksi ja toisaalta ukrainan auttamiseksi. Tämä talvi mennään päätetyillä ja toimeenpanossa olevilla tukimekanismeilla, päätetyt toimet ovat tärkeitä, mutta kuitenkin melko tylppiä ja kankeita instrumentteja, joten toivon että mahdollisia ensi talven tarpeita silmälläpitäen valmisteltaisiin vielä paremmin kohdistuvia energiatukia, esimerkiksi suoraan sähkölaskuihin vietävän tuen tai kotitalouksille maksettavan energiapalautuksen muodossa. Taitaa valitettavasti nimittäin olla niin, ettei sota tai energiakriisi ole aivan heti ohi.
Mutta onneksi me emme Suomessa ole olleet yhtä riippuvaisia venäläisestä fossiilienergiasta kuin moni muu Euroopan maa. Onneksi meillä on monipuolinen energiapaletti ja kasvava määrä uusiutuvaa energiaa.
On todella kornia kuunnella, kuinka perussuomalaiset vieläkin vastustavat uusiutuvaa energiaa, vaikka luulisi jo kaikille olevan ilmeistä, että uusiutuva kotimainen energia on ympäristöystävällisyyden lisäksi myös turvallisuutta lisäävä tekijä. On käsittämätöntä, että perussuomalaiset haluavat vaalia Suomen ja Euroopan riippuvuutta autoritaaristen maiden fossiilisista tuontipolttoaineista, sen sijaan että hekin tunnistaisivat energiaitsenäisyyden merkityksen. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen on välttämätöntä paitsi ilmaston takia, myös turvallisuuden ja huoltovarmuuden takia.
Hyvät puoluevaltuutetut,
Viime päivinä on käyty paikoin kiivastakin keskustelua siitä, pitääkö palkalla tulla toimeen ja siitä, että miten työllisyyttä voitaisiin edelleen vahvistaa.
Työllisyysaste on nyt lähihistorian korkeimmalla tasolla. Se on hieno asia, vaikka työttömyyttä pitää saada vieläkin alemmas. Tämä hallituskausi on osoittanut, että työllisyyttä voidaan vahvistaa ilman sosiaaliturvaleikkauksia.
Oikeisto esittää usein sosiaaliturvaleikkauksia koska he uskovat, että se vahvistaa työllisyyttä. Kuitenkin me tiedämme, että työttömyyden yleisimmät syyt ovat terveysongelmat sekä sopivan koulutuksen ja sopivien työmahdollisuuksien puute. Sairas ei muutu työkykyiseksi eikä ihmiselle ilmesty koulutusta sosiaaliturvaa leikkaamalla.
Toisaalta oikeistosta myös esitetään, ettei ihmisille tarvitse välttämättä maksaa elämiseen riittävää palkkaa, vaan pieniä palkkatuloja voi täydentää sosiaaliturvalla. Kuitenkin oikeisto vaatii samalla sosiaaliturvan leikkaamista. Esimerkiksi kokoomuksen esittämä asumistuen leikkaaminen iskisi nimenomaan moneen pienituloisiin työssäkäyviin, jotka eivät saa muita sosiaalietuuksia.
Oikeistoa ei siis voi syyttää ainakaan johdonmukaisuudesta, kun sanotaan ettei palkalla tarvitse tulla toimeen vaan sitä voi täydentää sosiaaliturvalla ja samaan hengenvetoon esitetään leikkauksia palkkaa täydentäviin sosiaalietuuksiin.
Ainoa johdonmukaisuus tässä linjassa on se, että tilanteessa kuin tilanteessa, pienituloisten toimeentuloa ollaan valmiita heikentämään.
Linja on selvä ja linja on ideologinen, vaikkakin se usein yritetään verhota tarkan talouden tai työllisyyden edistämisen kaapuun.
Työttömyyden vähentämisessä ja osaajapulan ratkaisemisessa aidosti merkittävää on panostaa koulutukseen, työkykyyn, kotoutumiseen ja aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan. On aika lopettaa puheet siitä, että sosiaaliturvaa leikkaamalla Suomeen luodaan työpaikkoja ja työllisiä.
Hyvät ystävät,
Vasemmistoliitto haluaa huolehtia reiluista työehdoista, vaikkakin me tunnustamme, että sosiaaliturvan ja palkkatulojen yhteensovittamiseen on joissain tilanteissa tarvetta.
Vasemmiston vaatimus lakisääteisestä minimipalkasta on edelleen ajankohtainen. Työmarkkinoiden pirstoutuessa se on itse asiassa monella tavalla jopa aiempaa ajankohtaisempi. Vähintään 12 euron lakisääteinen minimituntipalkka loisi työmarkkinoille selkeän perälaudan. Minimituntipalkka ei korvaisi työehtosopimuksissa sovittavia vähimmäispalkkoja, vaan tulisi niiden rinnalle perälaudaksi. Se myös helpottaisi alipalkkauksen selkeää kriminalisointia ja muihin työelämän räikeisiin väärinkäytöksiin puuttumista.
Kuitenkin nykysysteemissäkin voidaan tehdä enemmän alipalkkauksen kitkemiseksi, ja hallitus onkin tehnyt toimia kahden kerroksen työmarkkinoiden synnyn ehkäisemiseksi. Olemme lisänneet työsuojeluvalvonnan resursseja ja vein eduskuntaan juuri lakiesityksen, jolla lisätään työsuojeluvalvonnan toimivaltuuksia alipalkkaukseen puuttumiseksi. Me jatkamme ammattiliittojen kanneoikeuden ajamista, sillä se olisi tehokas keino puuttua myös alipalkkaukseen ja muihin työelämän epäkohtiin.
Kuitenkaan se ei riitä, että palkkaus on kunnossa, jos työtunteja on liian vähän. Vastentahtoinen osa-aikatyö on edelleen liian yleistä ja keskeinen työssäkäyvien köyhyyttä aiheuttava ilmiö. Hallitus on säätänyt lakiin tiukennuksia työajan tarkistamisvelvoitteista, mutta lisää keinoja puuttua vastentahtoiseen osa-aikatyöhön olisi löydettävä.
Yksi mahdollisuus olisi sopia työehtosopimuksissa tai lain tasolla erillisestä osa-aikalisästä, mikäli työtunnit alittavat tietyn tason. Se että osa-aikaisuudesta joutuisi maksamaan enemmän voisi kannustaa työnantajia lisätyön tarjoamiseen ja toisaalta vahvistaisi osa-aikaista työtä tekevien toimeentuloa.
Hyvät ystävät,
Valtion talouden tasapaino tullee dominoimaan ensi kevään vaalikeskusteluja. Maailmaa myllertävien kriisien keskellä, olemme joutuneet ottamaan velkaa, vaikkakin vähemmän kuin moni verrokkimaa.
On tosi asia, että julkinen talous on alijäämäinen ja se muodostaa pitkällä tähtäimellä haasteita. On kuitenkin tärkeä muistaa, mistä epätasapaino johtuu.
Epätasapaino ei johdu holtittomasta talouden pidosta. Se johtuu pitkälti väestön ikääntymisestä. Väestön nopea ikääntyminen lisää menoja ja vähentää tuloja. Toisaalta se johtuu verotulojen heikosta kehityksestä, joka johtuu veropohjaa nakertaneista poliittisista päätöksistä ja talouden rakenteen muutoksista.
Puheenjohtaja Andersson puhui hyvin talouspolitiikan kokonaisuudesta ja Vasemmiston vaihtoehdosta.
On tärkeää sanoa ääneen, että mikäli haluamme turvata ikäihmisille hyvän hoivan ja hoidon, se maksaa. Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut maksavat ja ne rahoitetaan verovaroilla. Veropohjaa on välttämätöntä vahvistaa.
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuonna. Niiden rahoitus määräytyy kunnissa palveluihin tänä vuonna käytettyjen määrärahojen mukaan. Sote-palveluiden rahoitus kasvaa tästä vuodesta ensi vuoteen yli miljardilla eurolla.
Kuitenkin monella alueella tilanne on haastava, sillä rahoitusmallin tarkastusmekanismit eivät käynnisty vielä ensimmäisinä vuosina, ja näkymä ensi vuoden rahoitukseen on sumuinen. Toisaalta tilanne on nousevien hintojen ja palkkojen, muutoskustannusten ja koronan aikana syntyneen hoitovelan takia erityisen haastava.
Hallitus on päättänyt viime vaiheen muutoksista sote-rahoitukseen, jotka tulevat vahvistamaan monien alueiden rahoitusta. Vasemmiston tavoitteena on lisäksi osoittaa ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa ylimääräisiä varoja hoitojonojen purkamiseen.
On selvää, että iso uudistus ei ole kerralla valmis tai täydellinen. Vuoden vaihteessa pääasia on varmistaa palveluiden häiriötön jatkuvuus ja turvallinen siirtymä.
Jo nyt on käynyt selväksi, että maakuntaveron poisjääminen rajoittaa alueiden investointikykyä ja itsehallintoa Tiedän ettei maakuntaveron ajaminen ole mikään populistinen tavoite, mutta maakuntavero tarvitaan alueiden itsehallinnon ja taloudellisen liikkumavaran turvaamiseksi.
Me tarvitsemme uudistuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin, erityisen olennaista on kehittää sote-ammattilaisten työoloja ja työehtoja, sillä ilman heitä ei ole laadukkaita palveluitakaan.Laadukkaat palvelut maksavat, joten riittävästä sote-rahoituksesta huolehtiminen tulee olemaan ja sen on oltava iso kysymys myös vaalikeskusteluissa.
Arvoisat puoluevaltuutetut,
Tulevina kuukausina meidän yhteinen haasteemme on vakuuttaa ihmiset siitä, että vaaleissa annetuilla äänillä on väliä.
Äänen antaminen merkitsee luottamuksen antamista, meidän on osoitettava, että me olemme luottamuksen arvoisia.
Meidän on saatava läpi viesti siitä, mitä kaikkea me olemme hallituksessa tehneet ja mitä me haluamme jatkossa tehdä.
Hallituksen kriiseily ei auta ketään, päinvastoin se saattaa heikentää uskoa demokratiaan.
Vasemmistoliitto on ollut luotettava vastuunkantaja poikkeuksellisen vaikeina aikoina, ja olemme valmiita kantamaan vastuuta jatkossakin, jotta Suomi olisi hyvä kaikille, ei harvoille.