– Palo- ja pelastustoimen resurssit ja koulutuspaikkojen määrä eivät nykyisellään ole riittävällä tasolla. Palo- ja pelastuslaitokset eivät tahdo saada rekrytoitua hakijoita avoimiin paikkoihin eikä sijaisia riitä lomakausille. Tämä on ongelma, joka vaikuttaa kaikkien kansalaisten avun saantiin, Yrttiaho toteaa.
Alan ammattijärjestöt ovat nostaneet huolensa esille ja vedonneet kilpailukykyisen palkkauksen ja työolojoen parantamisen sekä koulutuspaikkojen lisäämisen puolesta. Palomiesten ammattiliitto SPAL:n mukaan henkilöstöpulan keskeinen syy on nykyinen koulutustilanne, aloituspaikkoja on liian vähän. Myös hätäkeskuksien toimintavarmuutta heikentää noin 40 hätäkeskuspäivystäjän jatkuva vaje. Tarve vuoteen 2030 mennessä olisi SPAL:n mukaan tuhannelle uudelle pelastusalan ammattilaiselle.
Pelastusalan ammattilaisten riittävistä koulutusmääristä, kilpailukykyisestä palkkauksesta ja työolosuhteista on huolehdittava. Kun työssä jaksaminen joutuu koetukselle, johtaa se alan vaihtoon. Pelastuslaitokset ympäri Suomen kärsivät nyt jatkuvasta osaajapulasta ja joutuvat nojamaan liiaksi niin ikään resurssipulasta kärsivien sopimuspalokuntien ja alan opiskelijoiden työpanokseen. Ei voi olla niin, että pelastusjärjestelmä on jatkuvasti aliresursoitu, toteaa Yrttiaho.
Sisäministeriö on asettanut uudistamishankkeen, jossa on tarkoitus tarkastella ja uudistaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan valtakunnallista koulutusjärjestelmää ja resurssitarpeita. Uudistamishanke päättyy vuoden 2022 lopussa ja uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuosien 2023-2024 aikana.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta toimeenpantaessa on tärkeää, että hallitus varmistaa pikaisesti riittävät resurssit ja aloituspaikat, jotta henkilöstöpula saadaan korjattua. Kysynkin hallitukselta, miten se aikoo turvata pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan riittävät resurssit, ammattilaisten kilpailukykyisen palkkauksen ja työolot sekä koulutuspaikat, jotta kansalaisten avun saanti ja yhteiskunnan pelastusturvallisuus varmistetaan.
Lisätiedot:
Johannes Yrttiaho, kansanedustaja (Vas), puh. 050 4405204
Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan.
Kirjallinen kysymys
Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan resurssien, ammattilaisten saatavuuden ja koulutuspaikkojen turvaamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Pelastuslaitoksen operatiivisen henkilöstön ja sijaisten riittävyys herättää huolta pelastusalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon kynnyksellä. Pelastusalan ammattiliitto SPAL:n mukaan useilla alueilla ympäri Suomen kärsitään pelastushenkilöstöpulasta eikä virkoihin ja sijaisuuksiin ole riittävästi hakijoita. Pelastuslaitoksilla on ollut kesäisin vaikeuksia saada sijaisia lomien ajaksi ja tilanne tulee todennäköisesti jatkumaan tulevana vuonna, mikäli asiaan ei saada korjausta.
Osaajapulan takia pelastuslaitokset joutuvat käyttämään pelastus- ja sijaistehtävissä yhä enemmän sopimuspalokuntalaisia sekä alan opiskelijoita. Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimea, mutta niihin ei voida nojata pelastushenkilöpulan paikkaamiseksi. Vaikka pelastuslaitoksilla olisikin ollut resursseja palkata henkilöstöä, ei hakijoita ole yrityksistä huolimatta ilmoittautunut avoimiin tehtäviin. Hakijapulan keskeisenä syynä pidetään nykyistä koulutustilannetta, aloituspaikkoja on yksinkertaisesti liian vähän. SPAL on korostanut myös alan vetovoiman eli henkilöstön kilpailukykyisen palkkauksen, työhyvinvoinnin ja turvallisuutta edistävien työolosuhteiden merkitystä.
Eläköityvien ja varallaoloon liittyvien työaikamuutosten paikkaamiseksi vuoteen 2030 mennessä on tarve 2500 uudelle pelastajalle. Kuopion pelastusopistolta ja Helsingin pelastuskoulusta varmistuu kuitenkin nykyisillä aloituspaikoilla vain noin 1500 pelastajaa vuoteen 2030 mennessä. Puuttumaan jäisi siis noin tuhat pelastusalan ammattilaista. SPAL:n mukaan myös hätäkeskuksien toimintavarmuutta heikentää noin 40 hätäkeskuspäivystäjän jatkuva vaje.
Sisäministeriö on asettanut uudistamishankkeen, jossa on tarkoitus valmistella tarkistukset pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan valtakunnalliseen koulutusjärjestelmään, koulutusohjelmiin, tutkintoihin sekä rahoitukseen. Tavoitteena on uudistaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmä vastaamaan kansallisia tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia sekä arvioida pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tulevaisuuden henkilöstötarpeet. Uudistamishanke päättyy vuoden 2022 lopussa ja uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuosien 2023-2024 aikana.
Pelastusalojen ammattilaiset ovat pelastustoiminnan perusta. Pelastustoimi on arjen turvallisuuden kannalta kriittinen tekijä, jonka toimintavalmiudesta on huolehdittava. Mikäli pelastusalan ammattilaisten riittävää määrää ei saada turvattua, on kansalaisten avun saanti vaarassa hidastua ja turvallisuus heikentyä.
Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan resurssit ja ammattilaisten kilpailukykyinen palkkaus sekä hyvät työolosuhteet on turvattava; koulutusuudistuksessa tulee taata riittävät aloituspaikat ja osoittaa riittävä rahoitus, jotta osaajavaje saadaan korjattua.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo turvata pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan riittävät resurssit, ammattilaisten kilpailukykyisien palkkauksen ja työolot sekä koulutuspaikat, jotta kansalaisten avun saanti ja yhteiskunnan pelastusturvallisuus varmistetaan?
Helsingissä 3.12.2021
_______________________________
Johannes Yrttiaho, VAS