Jussi Saramo piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron keskustelussa EU:n elvytysrahastosta eduskunnassa torstaina.
– Eurokriisissä jäsenmaat maksoivat tukipaketeista, joilla todellisuudessa pelastettiin saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja. Tämä virhe ei saa toistua, Saramo sanoi.
– On varmistettava, että elvytysvarat suunnataan kunnianhimoisen vihreän ohjelman vauhdittamiseen ja että panostuksia kohdennetaan digitalisaatioon, osaamiseen, terveyteen ja sosiaalisten oikeuksien turvaamiseen.
Saramon mielestä tuen saamisen ehtona pitäisi jäsenmaiden osalta olla oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja ihmisoikeuksien turvaaminen.
– EU ei voi enää katsoa sivusta, kun esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa tukirahat ohjataan vallanpitäjien lähipiireille, Saramo sanoo.
Järkevästi kohdennetuilla panostuksilla voi syntyä aitoa eurooppalaista lisäarvoa yksittäisten jäsenmaiden toimiin verrattuna. Saramo muistutti, että Suomenkin viennistä suurin osa suuntautuu Euroopan unioniin, jonka vahvistuminen on siten Suomenkin etu.
– Samalla on aivan keskeistä varmistaa, että komission talouspoliittista päätäntävaltaa ei kasvateta kansallisten parlamenttien kustannuksella. Elvytysrahaston ehdoista ei saa muodostua komission kiristysruuvia, jolla vaaditaan rakenteellisia uudistuksia tai talouskuria, eli kovaa yksityistämis- ja leikkauspolitiikkaa, Saramo painotti.
Eurokriisin aikana nähdyllä talouskuripolitiikalla oli tuhoisat vaikutukset niin kansalaisten hyvinvoinnille kuin maiden velkakestävyydelle. Saramon mukaan EU:n on nyt osoitettava, että näistäkin virheistä on opittu.
– Yhteistyöllä ja solidaarisuudella voimme varmistaa, että kaikki Euroopan maat nousevat tästä kriisistä vahvempina, Saramo sanoi.
Jussi Saramon pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro 4.6.2020 kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies!
Korona on vaikuttanut tänä keväänä ihmisten elämään kaikkialla maailmassa.
Pahinta jälkeä virus on tehnyt Euroopassa, joka pyrkii pikkuhiljaa palaamaan kohti normaalia rajuimman epidemian siirryttyä Atlantin toisella puolen.
Monelle uutiskuvat armeijan kuorma-autoista Italian kaduilla olivat lopullinen herätys, miten vakavasta taudista on kyse.
Italian lisäksi korona oli ehtinyt levitä salakavalasti ja tuhoisasti Espanjassa, ennen kuin kaikkialla Euroopassa tajuttiin vaadittavan poikkeuksellisia toimia.
Rajut rajoittamistoimet sulkivat myös isoja osia Euroopan taloudesta. Talouskriisi ei johdu siitä, että joku maa olisi hoitanut talouttaan huonosti. Koko maailmantalous on kriisiytynyt. Euroopassa kyse on rauhanajan pahimmasta romahduksesta.
Euroalueella on lisäksi huolia markkinoiden reaktioista velan kasvaessa. Esimerkiksi turismista riippuvaisessa Espanjassa julkinen velka oli lähes olematon ennen Yhdysvalloista lähtenyttä finanssikriisiä, jonka seurauksena velka kasvoi rajusti ja tehtyjen leikkausten vuoksi maa oli vasta nyt pääsemässä jaloilleen.
Eurooppa on onneksi myös oppinut aikaisemmista kriiseistä. Euroopan keskuspankki ilmoitti jo maaliskuussa aloittavansa 750 miljardin euron velkakirjojen osto-ohjelman, jolla tuetaan valtioiden ja yritysten maksukykyä.
Eurokriisin aikana vastaavaan ryhdyttiin vasta 2015 kun kriisiä oli takana jo viisi vuotta. Tänään EKP on päättänyt kasvattaa koronan takia aloitettua osto-ohjelmaa 600 mrd. eurolla.
EKP pelasti osto-ohjelmillaan euroalueen valtioiden syytellessä toisiaan. Rahapoliittinen elvytys on kuitenkin paisuttanut omaisuusarvoja ja osa siitä on suuntautunut ilmaston ja ympäristön kannalta haitallisiin kohteisiin.
Kaikista järkevin ja tehokkain tapa ratkaista käsillä oleva talouskriisi olisikin EKP:n suora rahoitus jäsenmaille.
EKP:n tase on joka tapauksessa täynnä kriisimaiden velkakirjoja, samoin kuin esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin omiaan, joten olisi järkevää luoda järjestely, joka hyödyttäisi jokaista jäsenmaata ennakoitavalla, rajatulla ja oikeudenmukaisella tavalla.
Kaikkien euromaiden veloista osa voitaisiin muuttaa nollakorkoisiksi ikuisuuslainoiksi, jolloin ne käytännössä mitätöitäisiin.
Arvoisa puhemies!
Tänään keskustelemme kuitenkin EU-komission esittämästä 750 miljardin elpymisrahastosta.
Eurokriisissä jäsenmaat maksoivat tukipaketeista, joilla todellisuudessa pelastettiin saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja. Tämä ei saa toistua.
Elvytysvarat on suunnattava kunnianhimoisen vihreän ohjelman vauhdittamiseen. Voimavarat on kohdennettava digitalisaatioon, osaamiseen, terveyteen ja sosiaalisten oikeuksien turvaamiseen.
Järkevästi kohdennetuilla panostuksilla syntyy aitoa eurooppalaista lisäarvoa yksittäisten jäsenmaiden toimiin verrattuna. Suomenkin viennistä suurin osa suuntautuu Euroopan unioniin, jonka vahvistuminen on siten meidänkin etumme.
Samalla on varmistettava, että elpymiseen tarkoitettu tuki ja koko monivuotinen rahoituskehys sidotaan siihen, että oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet turvataan.
EU ei voi enää katsoa sivusta, kun esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa tukirahat ohjataan vallanpitäjien lähipiireille.
Arvoisa puhemies!
Vastustamme EU:n oikeutta periä veroja jäsenmaista, mutta esimerkiksi hiilitulleja ja kansainvälisiin digijätteihin kohdistuvaa veroa kannattaa viedä eteenpäin.
Ne toisivat aitoa lisäarvoa myös Suomelle suojatessaan kotimaista työtä ja ohjatessaan ulkopuolisia maita puhtaampaan teollisuuteen ja hoitamaan veronsa.
Samalla on aivan keskeistä varmistaa, että komission talouspoliittista päätäntävaltaa ei kasvateta kansallisten parlamenttien kustannuksella.
Elvytysrahaston ehdoista ei saa muodostua komission kiristysruuvia, jolla vaaditaan rakenteellisia uudistuksia tai talouskuria, eli kovaa yksityistämis- ja leikkauspolitiikkaa.
Eurokriisin aikana nähdyllä talouskuripolitiikalla oli tuhoisat vaikutukset niin kansalaisten hyvinvoinnille kuin maiden velkakestävyydelle. EU:n on nyt osoitettava, että näistäkin virheistä on opittu.
Yhteistyöllä ja solidaarisuudella voimme varmistaa, että kaikki Euroopan maat nousevat tästä kriisistä vahvempina.