Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon mielestä Suomen tulee ottaa Natossa pohjoismaista yhteistyötä rakentava ja omaa turvaamme maksimoiva rooli. Saramo piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron tänään eduskunnassa keskustelussa Suomen Nato-jäsenyydestä.
Saramon mukaan on tärkeää käydä keskustelua siitä, millainen jäsen Suomi haluaa Natossa olla. Hänen mielestään Suomen roolin on oltava puolustuksellinen.
Nato-jäsenyys ei saa tarkoittaa ihmisoikeuksiin perustuvan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tai aseistariisunnan edistämisen loppua
– Miten luomme yhteisen pohjoismaisen ydinaseettoman puolustuksen, joka jo rakenteellisesti maksimoi oman turvamme, muttei uhkaa ketään? Muut Pohjoismaat ovat ilmoittaneet, ettei heidän alueelleen sallita ydinaseita tai Naton tukikohtia. Myös Suomen tulee omaksua tällainen kokonaisvaltainen asenne, Saramo sanoi.
Saramon mielestä on tärkeää, että Naton jäsenyyttä nyt perustellaan ainoastaan oman turvallisuutemme maksimoinnilla.
– Se on viesti niin suomalaisille, Venäjälle kuin Nato-maillekin. Emme uhkaa ketään, emmekä liittoutumisella halua osallistua suurvaltojen valtapolitiikan pelinappuloiksi. Emme teeskentele, että Nato olisi arvoyhteisö, Saramo korosti.
Saramo alleviivasi, että Nato-jäsenyys ei saa tarkoittaa ihmisoikeuksiin perustuvan ulko- ja turvallisuuspolitiikan tai aseistariisunnan edistämisen loppua.
– On äärimmäisen tärkeää, että Suomi Naton jäsenenä jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä maailmalla, Saramo sanoi.
Jussi Saramon Nato-jäsenyyskeskustelussa 16.5.2022 pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies,
Venäjän brutaali ja yksipuolinen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta radikaalisti.
Ajankohtaisselonteon asiantuntijakuulemisissa vahvistui näkemyksemme siitä, että Nato-jäsenyys ei ole vastaus Ukrainan sotaan ja Suomen lähivuosien turvallisuuteen, vaan enemmänkin mahdollisiin kauempana oleviin skenaarioihin Venäjän uhasta.
Lähiaikojen turvallisuusuhkamme liittyvät pikemminkin liittoutumiseen kuin liittoutumattomuuteen. On analysoitu sekä ns. harmaata aikaa Naton jäsenyysratifioinnin odotustilassa, että Ukrainan sodan eskalaatioriskiä Naton ja Venäjän välillä.
Naton jäsenenä rajastamme tulee pysyvästikin jännitteinen ja maaperästämme Venäjän silmissä kuvitteellisen suursodan ensi-iskujen ja etulinjan kohde. Selonteon mukaan olisimme silloin kuitenkin erityisesti Yhdysvaltain ydinasesuojassa. Ydinsotaa uskon jokaisen haluavan jatkossakin välttää viimeiseen asti.
Vaikka julkisessa keskustelussa ymmärrettävästi haetaan helppoja ratkaisuja ja turvallisuudentunnetta, ei riskitöntä ratkaisua ole. Siksikin on tärkeää, että eduskunta on käsitellyt päätöstä asianmukaisesti, vaikka vaatimuksia oli siitäkin, että jäsenhakemus olisi jätetty hätäisesti ennen tietoa Ruotsin ja Nato-maiden kannoista, sekä Venäjän sotilaallisten kyvykkyyksien analysointia uusimpiin Ukrainasta saatuihin tietoihin perustuen.
Erityisesti siksi, että vielä alkuvuodesta ajateltiin jäsenyyden edellyttävän kansanäänestystä ja valtionjohto on korostanut eduskunnan vastuuta päätöksen seurauksista, olisi turvallisuutemme kannalta kestämätön tilanne, jos tulevaisuudessa kyseenalaistettaisiin päätöksen hyväksyttävyys eduskunnan hätäilyn vuoksi.
Arvoisa puhemies
Vasemmistoliiton rooli Nato-keskustelussa on ollut tuoda varsin yksiääniseen keskusteluun rakentavia ja kriittisiä huomioita. Emme ole sitä tehneet pelotellaksemme. Päin vastoin, on tärkeää rauhoitella pelkoja Ukrainassa nähtävän valloitussodan tyyppisestä hyökkäyksestä Suomeen. Sitä ei ole näköpiirissä jo ihan siksi, että Venäjän armeija on odotettua heikompi ja kiinni Ukrainan sodassa ja sen seurauksissa. Venäjän ongelmat eivät rajoitu Ukrainaan, eikä se halua ongelmia Suomen rajalle, joka on sille ollut tähän asti ongelmattomin.
Arviot tulevaisuudesta vaihtelevat ja on hyviä perusteita äänestää sekä Naton puolesta että sitä vastaan. Vasemmistoliiton ryhmässä on sekä liittoutumisen puolesta että sitä vastaan äänestäviä edustajia oman kokonaispunnintansa lopputuloksena. Kaikille meille tärkeintä on turvallisuudesta huolehtiminen.
Maailma ja kriittisyys ei kuitenkaan pääty äänestykseen Suomen Nato-jäsenyydestä. On tärkeää käydä keskustelua siitä, millainen jäsen haluamme olla. Miten luomme yhteisen pohjoismaisen ydinaseettoman puolustuksen, joka jo rakenteellisesti maksimoi oman turvamme, muttei uhkaa ketään. Muut Pohjoismaat ovat ilmoittaneet, ettei heidän alueelleen sallita ydinaseita tai Naton tukikohtia. Myös Suomen tulee omaksua tällainen kokonaisvaltainen asenne.
On tärkeää, että Naton jäsenyyttä nyt perustellaan ainoastaan oman turvallisuutemme maksimoinnilla. Se on viesti niin suomalaisille, Venäjälle kuin Nato-maillekin. Emme uhkaa ketään, emmekä liittoutumisella halua osallistua suurvaltojen valtapolitiikan pelinappuloiksi. Emme teeskentele, että Nato olisi arvoyhteisö – sen kahden suurimman armeijan toimia esimerkiksi Lähi-Idässä ei monikaan hyväksy.
Vaikka olemme nyt liittymässä Natoon, on hyvä todeta tosiasiana, että rajojamme puolustaa jatkossakin oma armeijamme ja historia opettaa, että kaukaa annetut turvatakuut lopulta murtuvat. Tästä kuvaava esimerkki on turvatakuut kyseenalaistanut Yhdysvaltain edellinen ja mahdollinen tuleva presidentti Trump.
Niin Venäjä kuin Ruotsi tulevat jatkossakin olemaan naapurissamme. Ruotsilla ja Suomella on aina yhteinen intressi. Kun Suomen puolustusta halutaan vahvistaa, on kaikissa tilanteissa tärkeintä turvata selustan täysi tuki niin poliittisista kuin sotilasteknisistäkin syistä.
Sama tiedostetaan Ruotsissa. Ruotsin puolustus- ja pääministerit perustelivat Ruotsin jäsenyyttä Suomen jäsenyydellä. Itse koen, että yhteinen puolustusliitto Ruotsin kanssa yhdistettynä historiallisen nopeasti sotilaallisesti vahvistuvien EU-maiden avunantovelvoitteeseen olisi ollut kestävin ratkaisu. Se ei kuitenkaan enää ole vaihtoehto.
Arvoisa puhemies
On äärimmäisen tärkeää, että Suomi Naton jäsenenä jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä maailmalla.
Suurin pidäkevaikutus on paitsi määrällisesti ja laadullisesti vahvassa puolustuksessamme myös vahvassa puolustustahdossa. Tärkeintä on varmistaa, että jokainen täällä asuva pitää maatamme puolustamisen arvoisena.