Kaik­kien on puu­tut­ta­va nai­siin koh­dis­tu­vaan vä­ki­val­taan

Tänään vietetään kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Kansanedustaja ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen Matti Semi haluaa nostaa esiin sitä, että kyse on myös sisäisestä turvallisuudesta. Lähisuhdeväkivalta on Suomessa asuvan naisen suurin väkivallan uhka ja sen säännöllinen sivuuttaminen sisäisestä turvallisuudesta puhuttaessa on ristiriitaista ja vähättelevää.

– Tällä hetkellä valmistellaan sisäisen turvallisuuden selontekoa ja on tärkeää, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja konkreettisia keinoja puuttua siihen käsitellään myös siinä monipuolisesti. Tiedämme, että Suomi on tilastojen mukaan yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta. On arvioitu, että joka kolmas nainen joutuu väkivallan tai sen uhan kohteeksi lähisuhteissaan jossain vaiheessa elämäänsä. Tämä on vakava ihmisoikeusloukkaus.

Lokakuussa ilmestyi hallitusohjelmassa sovittu naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma 2020-2023, jonka laati oikeusministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä.

Omassa työssäni kansanedustajana olen huomannut, että naiset joutuvat tässä työssä henkilöön menevän vihapuheen tai halveksunnan kohteeksi useammin kuin miehet.

– On hyvä asia, että torjuntaohjelmassa keskitytään myös tiedon lisäämiseen ja luvataan järjestää erityiskoulutusta esimerkiksi poliiseille, syyttäjille, tuomareille ja oikeusavustajille. Jotta ongelma voidaan ratkaista, on tärkeää varmistaa, että sen kanssa työskentelevät ymmärtävät ilmiön sukupuolittuneisuuden ja sen, miten lähisuhdeväkivallan dynamiikka toimii.

Ammattilaisten koulutusta on vaatinut Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä, joka arvio Suomen onnistumista naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston, ns. Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanossa. Poliisien ja syyttäjien koulutus on yksi asiantuntijaryhmän kiireellisimmistä suosituksista. Ammattilaisten kouluttaminen on tärkeää, sillä tällä hetkellä on vaikeuksia reagoida riittävästi kaikkiin naisiin kohdistuvan väkivallan muotoihin sekä lähestymiskiellon määräämiseen.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä on jo vuosia järjestetty Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaa, jonka teemana tänä vuonna on naisiin kohdistuva vihapuhe, johon puuttuminen on tärkeää niin sisäisen turvallisuuden kuin demokratiankin kannalta.

– Omassa työssäni kansanedustajana olen huomannut, että naiset joutuvat tässä työssä henkilöön menevän vihapuheen tai halveksunnan kohteeksi useammin kuin miehet. Tämä on vakava uhka demokratialle, jos se estää naisia esimerkiksi asettumasta vaaleihin ehdolle. Meidän kaikkien tehtävä on tukea vihapuheen kohteita ja puuttua siihen.