Kas­vis­ruo­ka = maa­seu­dun tu­le­vai­suus -kes­kus­te­lu­ti­lai­suus 30.1.2023

Kasvisruokamurros on ruoantuotannon tulevaisuus. Mutta mitä kasvisruokaan siirtyminen tarkoittaa lähemmin katsottuna niin ruoantuotannon ja tuottajien, alan yritysten ja kaupan kuin luonnonsuojelun ja yhteiskunnallisen päätöksenteon näkökulmasta?

Näihin kysymyksiin pääsemme paneutumaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa maanantaina 30. tammikuuta klo. 15:30 alkaen, kun vasemmistoliiton kansanedustajat Mai Kivelä ja Pia Lohikoski järjestävät tilaisuuden tulevaisuuden ruoantuotannosta.

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan paikan päälle, seuraa tilaisuutta verkkolähetyksen kautta osoitteessa tai katso tallenne myöhemmin osoitteessa: https://www.facebook.com/vasemmisto/live_videos/

Tilaisuuden juontaa Pia Lohikoski.

 

Ohjelma:

15:30 Tervetulosanat: Pia Lohikoski ja Mai Kivelä

15:35–16:35 Alustukset toimijoilta: Mitä tarvitaan päättäjiltä ruokamurroksen eteen

Näkökulmia kasvisruokamurrokseenyliopistonlehtori Markus Vinnari, Helsingin yliopisto

Kasviproteiinit lihan tilalle kannattavuusnäkökulmasta – Mikko Karell, Poutun ja Lihakeskusliiton ex-CEO, MeEatin nykyinen CEO

Kaupan näkökulmaNina Elomaa, S-ryhmä, vastuullisuusjohtaja

Elintarviketeollisuuden näkökulmia ruokamurroksen edessäHeli Anttila, yhteiskuntasuhteiden johtaja, Fazer

Kasviproteiinin tuottajan näkökulmaKatriina Klinckowström, markkinointijohtaja, Karviaisten tila, Voima-Papu Oy

Yhteenveto järjestönäkökulmastaElisa Niemi, ruokaohjelman suojeluasiantuntija, WWF

16:35–16:45 Kommentti: SEL

16:45–16:50 Vasemmiston Lohikosken ja Kivelän toimenpiteet kasvisruokamurroksen edistämiseksi -paperin esittely: Mai Kivelä

16:50–17:00 Keskustelua, yhteenveto ja kiitokset


Vasemmiston Kivelän ja Lohikosken toimenpiteet kasvisruokamurroksen edistämiseksi

Tiedeyhteisön viesti tarpeesta muuttaa ruokajärjestelmä kestäväksi on kirkas. Ruokajärjestelmän tulee olla kestävä monella tasolla. Ilmaston, maankäytön, luonnon monimuotoisuuden, eläinten hyvinvoinnin ja ruokaturvan näkökulmat kaikki osoittavat samaan suuntaan: ruokajärjestelmän on perustuttava jatkossa vahvasti kasvipohjaisuuteen. Samalla uusi geopoliittinen aikakausi alleviivaa omavaraisuusasteen ja huoltovarmuuden parantamisen merkitystä esimerkiksi viljoissa ja kasviproteiinien tuotannossa.

”Harva asia vie niin monella tapaa oikeaan suuntaan kuin kasvisruoka. Se on hyväksi niin luonnolle, ilmastolle, eläimille kuin ihmisten terveydellekin. Reilun siirtymän täytyy tietenkin koskea myös ruoka-alaa, ja meidän tulee varmistaa, että ihmiset ovat muutoksessa mukana”, toteaa kansanedustaja Mai Kivelä.

Vasemmisto haluaa rakentaa kestävää ruokajärjestelmää kaikille, ei harvoille. Tämä koskee paitsi elintarvikealan työntekijöitä, myös erilaisia ihmisiä erilaisine ruuantarpeineen.

”Haluamme, että kasvipohjaisia proteiinivalmisteita kehitetään allergiat huomioiden ja monelle ruokavaliolle”, sanoo kansanedustaja Pia Lohikoski.

“Tämä on huomioitava tuissa, joita haluamme suunnata tuotekehitykseen.”

Toimenpiteet

Kestävän tuotannon tukeminen

  1. Otetaan käyttöön Tanskan ja Kanadan jalanjäljissä 200 miljoonan euron investointipaketti kasvipohjaisen elintarvikkeiden arvoketjun kasvattamiseksi. Summa tulee investoida alkaen heti ja täyttyen v. 2030.
  2. Ohjataan TKI -rahaa järjestelmällisesti kasviproteiinien ja jalosteiden tuotekehitykseen.
  3. Ohjataan maataloustukien painotus eläinperäisistä tuotteista kohti kokonaan kasviperäistä tuotantoa.
  4. Luodaan maataloustuottajille siirtymätuki eläinperäisestä tuotannosta kasviperäiseen tuotantoon.
  5. Tuetaan paikallisten vihannes- ja hedelmäyrittäjien ketjuja esimerkiksi julkisissa hankinnoissa.

Kulutuksen ohjaaminen

  1. Asetetaan selkeä valtakunnallinen tavoite ja aikataulu vähentää lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden kulutusta. Laaditaan toimenpideohjelma eläinperäisten ruoan kulutuksen vähentämiselle.
  2. Siirrytään julkisissa hankinnoissa ja joukkoruokailuissa pääosin kasvipohjaiseen ruokaan. Tarjotaan valtionhallinnon omissa tapahtumissa vain kasvisruokaa.
  3. Toteutetaan kuluttajille suunnattu kansallinen informaatiokampanja kasvipohjaisen ruoan kulutuksen vauhdittamiseksi.
  4. Lisätään ympäristö- ja eläinten hyvinvointimerkinnät elintarvikepakkauksiin lainsäädännöllä.
  5. Tehdään verotuksen avulla kasvisruuasta suhteessa edullisempaa.
  6. Rahoitetaan uudistettavien kansallisten ravitsemussuositusten jalkauttaminen hankerahoituksella.
  7. Tuetaan eläinasiajärjestöjen tiedotuskampanjoita ja vaikuttamistyötä eläinten oikeuksien ja hyvinvoinnin eteen.

Reilun siirtymän varmistaminen

  1. Laaditaaan kansallinen kestävän ruuantuotannon strategia.
  2. Tiukennetaan eläinten hyvinvointiin liittyvää lainsäädäntöä.
  3. Edistetään pienimuotoista kasvisten viljelyä kaupungeissa viestinnällä ja neuvonnalla.
  4. Sisällytetään kasviperäisten ruokien valmistus ruokapalvelualan koulutukseen ja täydennyskoulutetaan nykyistä työvoimaa.
  5. Mahdollistetaan liha- ja meijerialan työntekijöille täydennyskouluttautuminen kasvavalle kasviproteiini- ja kasvimaitoalalle siirtymiseksi eri puolilla maata.
  6. Edistetään kasvipohjaisen ruuan yleistymistä osana Suomen kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi kehityspolitiikassa.
  7. Edistetään eläinten hyvinvointia kauppasopimuksissa.
  8. Varmistetaan soluviljellyn ruoan elintarvikealan työpaikkojen syntyminen Suomeen.