– Lapsen oikeudet ovat kaikkina aikoina tärkeitä, mutta niitä on hyvä painottaa erityisesti näin kriisiaikana. Kiire ja epävarma aika eivät ole syitä ohittaa niitä. Olen ollut huolissani siitä, että erityisesti kriisiaina me aikuiset puhumme helposti lasten ja nuorten päiden yli.
Lapsistrategia vastaa siihen huoleen, joka on pitkään ollut tiedossa. Lapsipolitiikka on usein hajanaista ja tämä vaikeuttaa suuresti lapsen oikeuksien toteuttamista.
Oikeus hyvään elämään kuuluu kaikille lapsille.
– Päättäjänä tunnistan tämän huolen erittäin hyvin. Koordinaatioita, moniammatillista otetta ja parempaa vastuunkantoa tarvitaan meiltä kaikilta. Vain näin voidaan varmistaa se, että yksikään lapsi ei putoa tukiverkkojen ulkopuolelle. Juuri nyt meillä on sydäntä raastavia lasten elämäntarinoita siitä, miten tukiverkot ovat pettäneet pahasti.
Lastensuojelu ei yksinään voi ratkaista lasten pahoinvointiin liittyviä ongelmia.
– Erityisen huolissani olen vakavasti psyykkisesti sairaiden lasten tilanteesta ja heidän palveluistaan. Nyt olisi todella mietittävä, onko lasten psykiatrisen osastohoidon vähentämisestä tullut pelkkä säästötoimi, jonka lapsivaikutukset on jäänyt totaalisesti selvittämättä.
Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi ei riitä, että valtaosalla lapsista menee hyvin.
Moniammatillisuus ei saa tarkoittaa sitä, että vastuuta pompotellaan puolelta toiselle. Tähänkin puuttumiseksi lapsistrategia antaa välineitä.
– Hyvinvointivaltio on aito hyvinvointivaltio vain silloin, kun se onnistuu suojelemaan myös kaikkein haavoittuvimmissa asemassa olevia lapsia. Aivan niin kuin lapsistrategiassa todetaan, Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi ei riitä, että valtaosalla lapsista menee hyvin.
Lapsen oikeudet on Hännisen mukaan saatava tänä keväänä myös kuntavaaleista käytävän keskustelun ytimeen. Oikeus hyvään elämään kuuluu kaikille lapsille.
– Lapsistrategia muistuttaa meitä siitä, kuinka riippuvaisia erityisesti lapset ovat kuntien palveluista. Kuntien leikkauspolitiikka iskee pahiten siis juuri lapsiin. Tämän näimme kipeästi 1990-luvun laman jälkihoidossa ja sen seurauksissa. Nyt onkin tärkeää, että lapsistrategia saadaan jalkautettua myös kuntiin ja tietoa siitä saadaan myös kuntapäättäjille.