Li An­ders­son: Sää­ty­ta­lol­ta tu­los­sa kyl­mä mär­kä rät­ti hoi­ta­jien kas­voil­le

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kritisoi puoluevaltuustolle pitämässään puheessaan voimakkaasti Säätytalolta kantautuneita tietoja vanhustenhoidon leikkauksista. Lehtitietojen mukaan kokoomus ja perussuomalaiset neuvottelevat tiukennetun hoitajamitoituksen lakkauttamisesta. 

Kysyn teiltä, Petteri Orpo ja Riikka Purra, oletteko tosiaan valmiita pettämään ne lupaukset, jotka myös te olette antaneet Suomen ikäihmisille ja heidän parissa työskenteleville? Oletteko jo unohtaneet vanhustenhoivan räikeät epäkohdat ja ikäihmisten epäinhimillisen kohtelun, jotka toimivat kimmokkeena hoitajamitoituksen säätämiselle? Andersson kysyi.

Andersson muistutti puheessaan myös kuinka perussuomalaiset kritisoivat edellistä hallitusta siitä, että hoitajamitoitus astui voimaan liian myöhään, ja esitti alun perin 0,7-hoitajamitoituksen toteuttamista heti elokuussa 2020. 

Mikäli perussuomalaiset hallitusneuvotteluissa päätyvät perumaan tämän mitoituksen kokonaan, lienee se jopa perussuomalaisessa mittakaavassa takinkäännön ennätys. Tässä nähdään miten perussuomalaiset toimivat valtaa saatuaan. Omat linjat ja lupaukset lentävät romukoppaan alta aikayksikön, Andersson haastoi.

0,7-mitoituksen peruminen tarkoittaisi 240 miljoonan leikkausta vanhuspalveluihin. Se kohdistuisi suoraan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ikäihmisiin, ja niihin hoitajiin, jotka heistä huolehtivat. 

Vasemmistoliitto katsoo, että mitoitus on ollut tärkeä viesti alan ammattilaisille siitä, että työolot vanhustenhuollossa tulevat paranemaan. Nyt Säätytalolta on lentämässä kylmä märkä rätti hoitajien kasvoille.

Andersson käsitteli puheessaan myös vaalitulosta, vasemmistoliiton näkymiä tulevalla hallituskaudella, sekä miten sote-uudistusta olisi vietävä eteenpäin. 


Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Anderssonin linjapuhe vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa 20.5. kokonaisuudessaan:

Hyvät toverit ja ystävät,

Vaaleista on nyt noin puolitoista kuukautta, ja olemme toivottavasti kaikki ehtineet hieman hengähtää, levätä ja sulatella tulosta.

Vaikka kannatuksen lasku oli vasemmistoliitolla selvästi pienempää kuin keskustalla ja vihreillä, vaikuttivat vaalijärjestelmämme epäkohdat meihin erittäin rajusti. Viiden paikan menetys on katastrofaalinen tulos, joka vaikuttaa puolueen vaikutusvaltaan sekä myös talouteen erittäin merkittävällä tavalla. Erityisen murheellista on ainoan paikkamme menettäminen kolmessa vaalipiirissä.

Puoluehallitus on jo päättänyt useista eri toimenpiteistä, joihin vaalituloksen johdosta ryhdytään. Olemme muun muassa keräämässä kaikista piireistä kirjalliset piirikohtaiset analyysit tuloksesta, olemme toteuttamassa koko jäsenistöä koskevan kyselyn menneestä kampanjasta ja tulevista painopisteistä, puolueeseen on syntymässä miesverkosto sekä perustamme vaalipiirikohtaiset rekrytointiryhmät alue- ja kuntavaalien ehdokashankintaan.

Ympäri Suomen on jo aloitettu työ seuraavia eduskuntavaaleja sekä kunta- ja aluevaaleja varten. Ja hyvät ystävät. Me tulemme ottamaan nämä menetetyt paikat takaisin. Me olemme tehneet sen aiemmin, me tiedämme että se on mahdollista, ja me tulemme sen tekemään nytkin.

Mutta jotta me tässä onnistutaan, pitää myös arvioida tämän tuloksen vaikutuksia tekemäämme politiikkaan ja ottaa oppia niin onnistumisista kuin epäonnistumisista tulevaa varten.

Vaalitulokseen vaikutti useampi eri asia.

Ensimmäinen niistä on entistä useamman liikkuvan äänestäjän siirtyminen demareiden leiriin, mistä kertoo sekä vasemmistoliiton että vihreiden hyvin heikko tulos nimenomaan vaalipäivänä. Tähän myötävaikuttivat varmasti pääministerivaaliasetelma, Sanna Marinin hyvin vasemmistolainen puhetapa sekä äänestäjien halu estää perussuomalaisten nousu suurimmaksi puolueeksi. Monet hallitusta kannattaneet äänestäjät halusivat äänestää Marinin jatkokauden puolesta.

Emme siis onnistuneet riittävän hyvin rakentamaan vahvaa viestiä, jolla olisi kirkastettu nimenomaan vasemmistoliiton roolia ja tarpeellisuutta. Emme myöskään onnistuneet viestimään äänestäjille, miksi niin sanottu taktinen äänestäminen ei toimi Suomen vaalijärjestelmässä. Nyt punavihreiltä  puolueilta siirtyi paikkoja  oikeistopuolueille demareiden saadessa vain kolme lisäpaikkaa. Samalla  vihreät ja vasemmistoliitto menettivät yhteensä kaksitoista paikkaa ja mahdollisuus punavihreän hallituspohjan jatkolle kuopattiin. Demareiden strategia haalia ääniä muilta punavihreiltä puolueilta oli toisin sanoen lopulta huono myös demareille itselleen. Kiinnostavaa onkin nähdä, aiotaanko SDP:ssä käydä yhtään mitään kriittistä analyysiä heidän oman strategiansa vaikutuksista.

Mikäli Orpo saa hallituksen koottua oikeistopuolueiden yhteistyöllä, tarkoittaa se kuitenkin että demarit, vihreät ja vasemmistoliitto tulevat olemaan yhdessä oppositiossa. Se tarkoittaa myös, että neljän vuoden päästä tulemme kuulemaan samanlaisia argumentteja siitä, kuinka kaikkien tulisi äänestää SDP:tä, jotta pääministeripuolue saadaan vaihdettua.

Niin SDP kuin Vihreät tulevat kuitenkin puheenjohtajavaihdoksen myötä siirtymään nyt enemmän oikealle. Tämä on selvää jo nyt.

Je me hyvät ystävät, me seisomme sen sijaan tukevasti oman politiikkamme ja omien arvojemme takana – vasemmalla.

Vasemmistoliitto on Suomen luotettavin ja johdonmukaisin vasemmistopuolue. Me emme nosta teemoja kuten kikymaksujen palauttaminen takaisin työnantajille vain vaalien alla, vaan me olemme myös äänestäneet tämän linjan mukaisesti eduskunnassa. Me emme puhu ilmastopolitiikan tärkeydestä vain vaalitenteissä, vaan olemme myös ajaneet kunnianhimoista linjaa jokaisessa asiaa koskevassa neuvottelussa, mitä hallituksen sisällä on käyty. Ja ennen kaikkea: vallassa ollessamme kykenemme saamaan aikaan konkreettisia päätöksiä, jotka muuttavat niin pienituloisten kuin työtä tekevien suomalaisten arkea paremmaksi. Me emme sano vaalien alla yhtä ja sitten teemme toista vaan me olemme olleet kokoamme suurempi puolue kuluneen hallituskauden aikana, ja siitä me voimme ja meidän pitää olla ylpeitä.

Vasemmistoliitto on myös Suomen ainoa punavihreä puolue.

Vihreää siirtymää ei voi irrottaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta lisäävästä talous-, työmarkkina- ja talouspolitiikasta. Meidän on kyettävä tuomaan esille, miten elinkustannusten nousu ei johdu ilmastopoliittisista päätöksistä, vaan nimenomaan niiden puutteesta. Vähähiilinen teollisuus on myös edellytys sille, että teollisuutta ylipäätänsä on Suomessa tulevaisuudessa.

Erityisesti Pohjois-Suomessa kannatuksemme lasku oli niin voimakasta, ettei siirtymä demareille selitä tulosta. Monilla kasvukeskusten ulkopuolisilla paikkakunnilla niin vasemmistoliiton kuin demareiden kannatus laski. Oma käsitykseni on, että erityisesti näillä alueilla perussuomalaisten väitteet siitä, että elinkustannukset ovat nousseet ilmastopäätösten takia ovat vaikuttaneet ihmisten asenteisiin, ja monet ovat varmasti myös olleet tyytymättömiä siihen, miten vähän hallitus pystyi vaikuttamaan hintojen nousuun. Tähän rummutukseen emme onnistuneet vastaamaan, vaan persujen puheet elinkustannuksia nostavasta vihervasemmistosta iski myös meitä aiemmin äänestäviin.

Perussuomalaisten väitteet siitä, että elinkustannukset ovat nousseet ilmastopolitiikan takia ovat virheellisiä, ja pelaavat kaiken lisäksi suoraan Putinin pussiin. Inflaation keskeisin syy on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen myötä energiantuonnin loppuminen Venäjältä. Suomessa inflaatio on ollut vähäisempää kuin muualla Euroopassa juuri siitä syystä, että olemme vähemmän fossiiliriippuvaisia kuin monet muut Euroopan maat. Mitä vähemmän teemme päätöksiä kuluttajien ja yritysten fossiiliriippuvuuden purkamiseksi, sen varmemmin ihmisten ja yritysten laskut tulevat tulevaisuudessakin kasvamaan. Tämän on tajunnut elinkeinoelämä, jonka piirissä kyllä osataan analysoida miten tuotantokustannuksille ja investoinneille käy, jos alamme himmailemaan vihreässä siirtymässä.

Voimme kuitenkin olla tyytyväisiä siihen, että pidimme hyvin pintamme monissa isoissa kaupungeissa. Vaikka aiomme ehdottomasti ottaa menetetyt vaalipiirit takaisin neljän vuoden päästä, meidän pitää myös olla tyytyväisiä siihen, että kannatus on vahvistunut niillä alueilla, missä väestö kasvaa. Vasemmistoliitto on myös vahvistanut jalansijaansa monilla some-kanavilla. Olemme tällä hetkellä jo Suomen seuratuin puolue esimerkiksi Instagramissa, jota monet meidän kannattajamme käyttävät.

Yksi selkeä onnistuminen vaaleissa oli myös valmistelutyö, jonka me teimme oman talouspoliittisen vaihtoehtomme eteen. Vasemmistoliitolla oli kaikista puolueista konkreettisin ja selkein esitys talouspoliittisista ratkaisuista. Emme sanoneet, etteikö velkaantumisella ole väliä, mutta rakensimme vaihtoehtomme realistisen kokonaissopeutuksen sekä hyvinvointivaltion rahoituspohjan vahvistamisen varaan. Meidän ohjelmamme oli myös rakennettu sillä pohjalle, että investointeja sosiaali- ja terveydenhuoltoon olisi ollut mahdollista jatkaa, koska me todellakin tiesimme miten vaikea alan tilanne on.

Erittäin myönteistä on myös ollut se valtava määrä uusia jäseniä, jotka ovat liittyneet vasemmistoliittoon vaalipäivän jälkeen. Se osoittaa ihmisten tuen ja kannatuksen vasemmistoliitolle, ja varmasti myös monen järkytyksen vaalituloksesta ja tulevasta hallituspohjasta. Noin 2000 uutta jäsentä on valtava määrä, ja meidän kaikkien on nyt pidettävä huolta siitä, että saamme kaikki halukkaat aktiivisesti mukaan puolueen toimintaan. Tämä pitää paikallistasolla olla tärkein prioriteetti lähikuukausien aikana.

Hyvät ystävät ja toverit,

Säätytalolla on parhaillaan käynnissä kokoomuksen hallitustunnustelija Petteri Orpon vetämät hallitusneuvottelut, joihin kokoomuksen lisäksi osallistuvat perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit.

Mikäli nämä puolueet saavat neuvottelutuloksen aikaiseksi ja muodostavat seuraavan hallituksen, tarkoittaa se, että Suomeen saadaan oikeistolaisin hallitus koskaan maamme historiassa. Tämän hyvin oikeistolaisen ja myös hyvin arvokonservatiivisen hallituksen muodostuminen tarkoittaa, että meidän työllemme on suurempi tarve kuin koskaan.

Vaikka hallitusohjelma ei ole vielä valmis, tiedämme jo melko paljon tulevan hallituksen ajattelumaailmastaja dynamiikasta.

Tiedämme esimerkiksi jo nyt, että tästä muodostuu hallitus, jossa kokoomus vie ja muut vikisevät. Orpo ei antanut yhdellekään toiselle hallituspuolueelle mahdollisuutta puheenjohtaa yhtä ainoaa neuvottelupöytää. Kokoomus on yksin kirjoittanut pohjat hallitusohjelmalle kaikissa neuvotteluryhmissä. Perussuomalaiset roikkuvat mukana apupuolueena ja tulevat kiltisti hyväksymään vuoden 2035 ilmastotavoitteen säilymisen, kunhan saavat jotain kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan ja leikata Yleisradion rahoitusta.

Och SFP. SFP har ett val. SFP har ett val mellan den mest högervridna och samtidigt mest konservativa regering Finland någonsin har sett, där Sannfinländarna öppet hånar sin kommande samarbetspartner SFP på sociala medier, och mellan det blåröda alternativ som enligt Anna-Maja Henriksson skulle vara det alternativ de främst önskar. Orpo får ingen majoritet för högeralternativet utan SFP, så de har en möjlighet att välja.

Anna-Maja Henriksson har meddelat att SFP inte kommer att sitta i en regering som gör ”sannfinländsk” politik. Låter inte nedskärningar i biståndet, skärpningar av invandringspolitiken och nedskärningar i Yles finansiering som… just det? Till råga på allt har de kommande regeringspartierna bland annat bett om utlåtande av Justitieministeriet om det är möjligt att ”luckra upp” brottsparagraferna kring hets mot folkgrupp. Som tur sa ministeriet nej.

Viimeisimpien tietojen mukaan tuleva hallitus aikoo leikata julkisia menoja neljällä miljardilla eurolla. Sekin on järkyttävän suuri summa: yhtä paljon, kuin Sipilän hallitus kautensa aikana leikkasi. Tämän lisäksi he aikovat heikentää työttömyysturvaa tavalla, jolla laskevat saavansa kahden miljardin työllisyyshyödyn. Tiedämme myös, että he aikovat leikata asumistukea juuri nyt, kun monet pienipalkkaiset kamppailevat rahojen riittävyyden ja nousevien elinkustannusten kanssa. Erityisiä vaikeuksia hallituspuolueilla on toteuttaa kokoomuksen vaatimat miljardiluokan heikennykset sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen, koska Petteri Orpo on osoittautunut Suomen ainoaksi poliitikoksi, jolle sosiaali- ja terveydenhuollon resurssipula on tullut yllätyksenä.

Tulevan oikeistohallituksen voi ennakoida tuovan mukanaan myös jäätäviä työmarkkinalinjauksia. Sipilän oikeistohallitus teki mittavia tulonsiirtoja työntekijöiltä työnantajille kiky-maksuilla ja leikkaamalla lomarahoja julkiselta sektorilta. Tuleva hallitus taas voi pahimmillaan uhata koko suomalaista työmarkkinajärjestelmää ja hyvinvointimallia riippuen siitä, miten se lähtee murentamaan nykyistä sopimusjärjestelmäämme.

Paikallinen sopiminen on kannatettavaa, kun on sopimisesta kyse. Jos taas murennetaan kaikki vähimmäisehdot sen edistämisessä ei kyse ole sopimisesta vaan sanelusta. Yksilötasolla samasta neuvotteluaseman heikentämisestä on kyse, jos ansiosidonnaista leikataan, omavastuupäivien määrä lisätään ja työssäoloehtoa kiristetään.

Pahimmillaan hallitus uhkaa myös lakko-oikeutta ainakin tukilakkojen osalta, jotka ovat tärkeä keino osoittaa tukea sellaisille ammattiryhmille, joiden oma lakkovoima ei ole riittävän vahva. Tämän kanssa koko opposition ja kansalaisyhteiskunnan on syytä pysyä hereillä hallituksen alkuaskeleista lähtien.

Vaalien alla Orpo sanoi, ettei kokoomus leikkaa ihmisten toimeentulosta tai sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tämä ei ollut totta. Hallitusneuvotteluissa Orpo on perustellut leikkauksia edellisellä hallituksella ja sen talouspolitiikalla, siitä huolimatta, että Sanna Marinin hallituksen talouden tunnusluvut ovat toteutuneet ennakoitua paremmin ja työllisyys on paremmalla tasolla kuin moneen vuosikymmeneen.

Meillä on tuleva pääministeri, joka puhui epätotta ihmisille vaalikeskusteluissa ja joka jo nyt yrittää väistää omaa vastuutaan niistä päätöksistä, joita hän on tekemässä.

Mutta Orpo ja kumppanit eivät voi paeta vastuuta.

Sopeutuksen mittaluokka on valinta.

Sopeutuksen aikataulu on valinta.

Ja ennen kaikkea: sopeutuksen keinot on valinta.

Kokoomus haluaa edelleen alentaa rikkaiden veroja ja leikata mittavasti palveluista ja sosiaaliturvasta. Rikkaat saavat enemmän, köyhät vähemmän. Sitä oikeistolainen politiikka tarkoittaa, ja se on Petterin ja kumppaneiden oma valinta. Tästä meidän on tärkeää olla muistuttamassa koko vaalikauden ajan, kun hallitus leikkaa ihmisten toimeentulosta, hyvinvoinnista ja palveluista.

Eilen saimme lukea, kuinka kokoomus ja perussuomalaiset neuvottelevat tiukennetun hoitajamitoituksen lakkauttamisesta. Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7 on ensimmäisiä rakenteellisia parannuksia mitä tässä maassa on tehty vanhuspalveluiden laatuun ja hoitajien jaksamiseen kymmeniin vuosiin.

Kysyn teiltä, Petteri Orpo ja Riikka Purra, oletteko tosiaan valmiita pettämään ne lupaukset, jotka myös te olette antaneet Suomen ikäihmisille ja heidän parissa työskenteleville? Oletteko jo unohtaneet vanhustenhoivan räikeät epäkohdat ja ikäihmisten epäinhimillisen kohtelun, jotka toimivat kimmokkeena hoitajamitoituksen säätämiselle?

Perussuomalaiset kritisoivat edellistä hallitusta siitä, että hoitajamitoitus astui voimaan LIIAN MYÖHÄÄN, ja esittivät alun perin 0,7-hoitajamitoituksen toteuttamista heti elokuussa 2020. Mikäli he hallitusneuvotteluissa päätyvät perumaan tämän mitoituksen kokonaan, lienee se jopa perussuomalaisessa mittakaavassa takinkäännön ennätys. Tässä nähdään miten perussuomalaiset toimivat valtaa saatuaan. Omat linjat ja lupaukset lentävät romukoppaan alta aikayksikön.

0,7-mitoituksen peruminen tarkoittaisi 240 miljoonan leikkausta vanhuspalveluihin. Se kohdistuisi suoraan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ikäihmisiin, ja niihin hoitajiin, jotka heistä huolehtivat. Mitoitus on ollut tärkeä viesti alan ammattilaisille siitä, että työolot vanhustenhuollossa tulevat paranemaan. Nyt Säätytalolta on lentämässä kylmä märkä rätti hoitajien kasvoille.

Tämä ei ole mikään järkevä tapa hillitä kustannuksia, vaan ikäihmisten inhimilliseen hoivaan tehtävä leikkaus. Tämä olisi askel taaksepäin, heikennys ikäihmisten laadukkaaseen hoivaan. Hoitajamitoitus on välttämätön ja konkreettinen korjaustoimi, johon ryhdyttiin Sanna Marinin hallituksen toimesta sen jälkeen kun Sipilän hallitus ja kokoomus eivät olleet kykenenväisiä muuhun kuin tilanteen voivotteluun, vanhuspalveluiden kriisin noustessa isosti julkisuuteen alkuvuodesta 2019.

Viime marraskuussa kolmasosa vanhustenhuollon yksiköistä täytti jo 0,7 tavoitteen ja vain 5% yksiköistä alitti silloin voimassa olleen 0,6 mitoituksen. Mitoituksen nosto näkyy jo hoivakodeissa ja hoitajien arjessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat eivät korjaannu leikkaamalla vanhusten hoivasta, vaan nyt pitäisi keskittää kaikki voimavarat siihen, että alan työvoimapulaa ratkaistaan työoloja parantamalla samalla, kun keskitytään uusien hyvinvointialueiden johtamiseen niin, että ennaltaehkäiseviä palveluita ja peruspalveluita saadaan vahvistettua. Tässä piilee suurin säästöpotentiaali sotessa ja myös ainoa tapa saada aikaiseksi inhimillisesti kestäviä kustannussäästöjä.

Omalla hyvinvointialueellani on arvioitu, että 40 prosenttia niistä asioista, joiden kanssa tullaan päivystykseen, olisi hoidettavissa perusterveydenhuollossa. Terveyskeskusten jonot ruuhkauttavat päivystyksiä ja hidastavat niin sairauksien löytämistä kuin oikeanlaisen hoidon saantia.

Maksamme Suomessa miljardin vuodessa voittoa tavoitteleville yrityksille lasten sijaishuollosta. Samaan aikaan perheiden tukipalvelut ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat pahasti aliresurssoituja. Kun tukea ja apua ei saa muualta, päätyy yhä useampi lapsi ja nuori muiden palveluiden puutteiden seurauksena lastensuojelun piiriin. Tämä ei ole kestävää eikä inhimillistä.

Nämä esimerkit kuvaavat niitä ongelmia, mihin tulevan hallituksen pitäisi keskittyä vanhusten hoidon heikentämisen sijasta. Peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn panostaminen vaativat investointeja, mutta ne maksavat itsensä takaisin.

Lopuksi hyvät ystävät ja toverit,

Haluan kiittää teitä kaikkia kaikista viesteistä, kaikesta kannustuksesta ja tuesta niin vaalien alla kuin niiden jälkeen. Olen puolueen puheenjohtajana saanut sekä voittaa että hävitä vaaleja. Minä olen nähnyt näiden vuosien aikana, miten paljon taistelutahtoa tässä liikkeessä on. Minä olen nähnyt miten paljon osaamista tässä liikkeessä on, miten paljon solidaarisuutta ja miten kova työmoraali.

Nyt me tarvitsemme tätä kaikkea.

Me lähdemme rakentamaan vahvaa politiikkaa ja vahvaa oikeistohallituksen vastavoimaa – tasa-arvon, suomalaisen hyvinvointivaltion, reilujen työehtojen ja reilun ilmastopolitiikan puolesta.

Kohti seuraavaa voittoa!