Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi ehdotetaan 929 miljoonaa euroa, jossa on 200 miljoonaa lisäystä vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon nähden.
– Tavoitteen kannalta keskeistä tulee olemaan toimien pitkäjänteisyys ja se, miten uudenlaisten teknologioiden käyttöönottoa voidaan nopeuttaa, Lohikoski sanoi.
Kiertotalous ja cleantech-ratkaisut ovat olennainen osa päästövähennystoimia, ja ne luovat samalla myös mahdollisuuksia talouden sekä työllisyyden kasvuun. Lisärahoitusta kuitenkin tarvittaisiin esimerkiksi kemiallisen kierrätyksen, hiilidioksidin hyödyntämisen raaka-aineena, energian varastoinnin ja vähäpäästöisen tuotannon pilotointiin ja käyttöönottoon.
Tässä meillä riittää yhteisiä haasteita ja kirittävää tulevina vuosina.
– Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvittavien investointien kokoluokka on niin suuri, että rahoituksen osalta tulisi lisätä kansainvälistä ja EU-yhteistyötä. Suomella olisi mahdollisuus ottaa tässä aktiivinen rooli liikkeellepanijana.
Lohikoski huomautti, että valtionvarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaoston saamissa lausunnoissa on esitetty huoli siitä, että välineet hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi ovat vielä puutteellisia ja toimet mittakaavaltaan liian pieniä.
– Tässä meillä riittää yhteisiä haasteita ja kirittävää tulevina vuosina. Yhteiskunnan hiilineutraalius on kunnianhimoinen tavoite, jonka saavuttaminen vaatisi nykyistä merkittävämpiä panostuksia, Lohikoski sanoi.