– Puhtaaseen energiajärjestelmään siirtyminen on välttämätöntä ilmastokriisin hillitsemiseksi. On kestämätöntä, että yritykset voivat hidastaa tai jopa estää ilmastotoimia uhkaamalla korvauskanteilla. Jos energiajättien suojaksi menneinä vuosikymmeninä laadittu sopimus estää tehokkaat ilmastotoimet nyt, on siitä aika luopua tai neuvotella se uusiksi, Kivelä sanoo.
Energy Charter Treaty -sopimus (ECT) antaa energiayhtiöille laajat oikeudet vaatia valtioilta korvauksia ilmastopoliittisesta sääntelystä kuten fossiilienergian alasajosta.
Viimeisin esimerkki tästä nähtiin helmikuussa, kun saksalainen energiajätti RWE ilmoitti, että se haastaa Alankomaat välimiesoikeuteen, koska maan uusi hiilikieltolaki kieltää kivihiilen energiakäytön vuoden 2030 jälkeen. RWE hakee Alankomailta 1,4 miljardin euroa korvauksia.
– Myös Suomen valtion enemmistöomisteisen energiayhtiön Fortumin tytäryhtiö Uniper on uhannut Alankomaita välimiesoikeudella samasta syystä. Tämä siitä huolimatta, että myös Suomella on samankaltainen hiilikieltolaki.
Pelkkä korvauskanteella uhkailu saattaa vesittää sääntelyä
Investigate Europe -verkosto on arvioinut, että EU-maissa, Britanniassa sekä Sveitsissä on yhteensä 345 miljardin euron edestä fossiilisen energian investointeja.
– Pelkkä uhka miljardikorvauksista ja vuosia kestävästä arvaamattomasta suljettujen ovien takana käytävästä välimiesoikeusprosessista voi riittää painostamaan hallituksia ja vesittämään sääntelyä.
ECT-sopimus on peräisin 1990-luvulta ja sen uudistamisesta on neuvoteltu jo yli vuoden ajan. Neuvottelut ovat olleet takkuisia, sillä muutokset vaativat yksimielisyyden kaikkien sopimusosapuolten kesken.
– Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on keskeistä, että Suomi ja muut EU-maat eivät sido käsiään ja lukitse yhteiskuntia kiinni fossiilisten polttoaineiden käyttöön vuosikymmeniksi.
Kirjallisessa kysymyksessään Kivelä kysyy hallitukselta, kannattaako Suomi sopimuksen muokkaamista niin, että fossiilisen energian investointisuoja poistetaan ja mikäli näin ei käy, onko Suomi valmis yksin tai yhdessä muiden EU-maiden kanssa lähtemään sopimuksesta?