Uusi ilmastolaki tulee voimaan 1.7.2022 ja siinä esimerkiksi päästövähennystavoitteita on tiukennettu ja päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia täsmennetty.
– Pidän erityisen tärkeänä hiilineutraaliustavoitteen kirjaamista lakiin. Ilmastolaki varmistaa, että jokaisen tulevan hallituksen on tehtävä ilmastotoimia niin, että tavoite toteutuu. Hyvää on myös se, että ilmastolaki laajenee koskemaan maankäyttösektoria, sanoo Kivelä.
Ilmastokriisin torjumisessa pohjimmainen kysymys on ihmisten, eli meidän kaikkien, oikeudesta turvallisuuteen ja hyvinvointiin.
Kivelä korostaa, että uusi ilmastolaki on selkeä parannus nykytilaan, mutta tiukennuksille on tarvetta jatkossakin. Ensi syksynä on suunniteltu annettavan ilmastolakia täydentävät hallituksen esitykset ilmastopolitiikan suunnitelmien valituskelpoisuutta koskevasta muutoksenhakuoikeudesta sekä kuntien ja alueiden ilmastosuunnitelmista.
– Nämäkin uudistukset ovat tarpeellisia, sillä ilmastokriisin torjumisessa pohjimmainen kysymys on ihmisten, eli meidän kaikkien, oikeudesta turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Siksi on tärkeää, että tätä oikeutta turvaa vahva ilmastolaki, jota päivitetään jatkuvasti, Kivelä kiteyttää.
Kestävyydestä on tehtävä normi, joka ulottuu kaikkiin elämän osa-alueisiin.
Hyväksytyssä ilmastolaissa on mukana myös uusi saamelaisten ilmastoneuvosto. Kivelä teki lain uudistuksen yhteydessä lisäksi toimenpidealoitteen satunnaisesti valituista kansalaisista koostuvan kansalaisraadin perustamisesta ilmastotoimien nopeuttamiseksi. Tämä toimenpidealoite hylättiin.
– Vasemmistoliitto toimii ilmastokriisin oikeudenmukaisen ratkaisemisen puolesta. Kestävyydestä on tehtävä normi, joka ulottuu kaikkiin elämän osa-alueisiin. Ilmastotyötä tehdään kaikilla yhteiskunnan tasoilla, ja ihmiset on otettava mukaan tähän työhön. Sen takia on tärkeää, että osallistumismahdollisuuksia parannetaan jatkossa, sanoo Kivelä.