Marinin hallitusohjelmassa luvataan lisätä viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso, sekä määritellä poliisille enimmäisvasteajat koko Suomeen. Tästä huolimatta ympäri Suomea on tullut viestejä poliisipalveluiden keskittämisestä ja lakkauttamisesta.
– Myös harvaan asutuilla alueilla ihmisille voi tulla hätä. Jopa tunnin mittaiset odotusajat poliisin saapumiselle ovat kohtuuttomia. On meidän vastuullamme varmistaa riittävin resurssein, että poliisin palvelut löytyvät suomalaisille inhimillisen läheltä, Semi sanoo.
Semi nostaa huolestuttaviksi esimerkeiksi muun muassa Suonenjoen tilanteen. Keskittämispäätöksen myötä Suonenjoelle jäisi nykyisten yhdeksän poliisin sijaan vain kaksi rikostutkinnan vakanssia.
– On meidän vastuullamme varmistaa riittävin resurssein, että poliisin palvelut löytyvät suomalaisille inhimillisen läheltä, Semi sanoo.
Nyt vuoden 2021 valtion talousarviossa poliisitoimeen kohdistetaan noin 848 miljoonaa euroa nettomäärärahaa. Tässä merkittäviä lisäyksiä kohdennetaan nimenomaan harva-alueiden valvonta- ja hälytyspalveluiden huomioimiseen. Hallitusohjelman mukaisesti budjetin avulla pyritään siis toteuttamaan poliisin läsnäolon ja näkyvyyden lisäämistä etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso.
– Onkin ristiriitaista, että näiden taloudellisten panostuksien valossa poliisien palveluja ollaankin keskittämässä ja harventamassa. Poliisien asemapaikat tulisi säilyttää syrjäseutujen isoimmissa taajamissa, Semi linjaa.
Semin laatiman kirjallisen kysymyksen allekirjoittivat myös Savo-Karjalan vaalipiirin edustajat Markku Eestilä (kok), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd), Seppo Eskelinen (sd), Hannu Hoskonen (kesk), Sai Essayah (kd), Hanna Huttunen (kesk), Minna Reijonen (ps), Hannakaisa Heikkinen (kesk), Sanna Antikainen (ps), Jussi Wihonen (ps), Marko Kilpi (kok) ja Tuula Väätäinen (sd).