Semi pitää hyvänä Senaatti-konsernin tavoitetta puolittaa energiankulutuspäästöt viimeistään vuonna 2025 ja päästä lähes nollatasoon vuoteen 2030 mennessä. Parantamisen varaa kuitenkin löytyy.
– Erityisesti energiankulutuksen suorassa vähentämisessä voidaan edelleen korottaa rimaa. Ehdotan myös, että korjauksien yhteydessä huomioidaan lämmitysjärjestelmien uusiminen ympäristöystävällisemmiksi, Semi sanoo.
Semi huomauttaa, että rakentaminen ja korjaaminen ovat materiaalien ja kuljetusten osalta maailmanlaajuista toimintaa, eikä päästöjen vähentäminen nollatasoon onnistu Suomessa ilman maailmanlaajuista muutosta.
Koko rakentamisalan toimintaperiaate täytyy saada tukemaan siirtymää kiertotalouteen.
– Haasteista huolimatta meidän on kannettava oma vastuumme. Koko rakentamisalan toimintaperiaate täytyy saada tukemaan siirtymää kiertotalouteen, Semi sanoo.
Semin mukaan ensin on aina selvitettävä, missä määrin vanhan korjaaminen on mahdollista. Kun rakennetaan uutta, on kierrätettävä purettavista rakennuksista materiaalit uusiokäyttöön.
– Tässä Senaatti-kiinteistöjen pitää näyttää esimerkkiä ja toimia kohti Suomen hiilineutraalitavoitetta, myös yli nykylakien velvoitteiden. On tärkeää, että Senaatti-konserni osallistuu romahtaneen hiilinielun pelastusohjelmaan, Semi sanoo.
Kun omistamisen tarkoitusta eivät määritä osakkeenomistajien intressit ja voitontavoittelu, voimme antaa enemmän painoarvoa kestävän kehityksen tavoitteille.
Semi pitää Senaatti-konsernia hyvänä esimerkkinä siitä, miten julkisessa omistuksessa olevaa varallisuutta voidaan hallinnoida ja hyödyntää onnistuneesti. Käytännössä kyse on noin 4,2 miljardin euron rakennetusta kiinteistöomaisuudesta, johon kuuluu noin 9 000 rakennusta.
– Kun omistamisen tarkoitusta eivät määritä osakkeenomistajien intressit ja voitontavoittelu, voimme antaa enemmän painoarvoa erilaisille kestävän kehityksen tavoitteille, Semi sanoo.
Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on onnistuttu ottamaan huomioon kokonaistaloudellisten vaikutusten lisäksi myös sosiaalisia, ympäristöllisiä ja kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyviä sekä muita yhteiskunnallisia näkökohtia, kuten kestävä kehitys, harmaan talouden torjunta, energiatehokkuus sekä toimivat kiinteistömarkkinat.
– Tämä rohkaisee julkisen omistuksen lisäämiseen siellä, missä ei tarvita voitontavoittelua vaan laajempia kannustimia, Semi sanoo.
Kansanedustaja Matti Semin puhe 16.11.2022
Arvoisa puhemies,
Käsillä olevassa valtioneuvoston selonteossa käsitellään valtion kiinteistö- ja toimitilahallinnosta vastaavan Senaatti-konsernin toimintaa. Selonteossa arvioidaan nykyisen tilahallintomallin saavuttaneen hyvin sille asetetut tavoitteet.
Selonteko valtion kiinteistöistä ja toimitilahallinnosta ei kuulosta erityisen tunteita herättävältä aiheelta, puhumme kuitenkin noin 4,2 miljardin euron rakennetusta kiinteistöomaisuudesta, johon kuuluu noin 9000 rakennusta.
Samalla käsissämme on mainio esimerkki siitä, miten julkisessa omistuksessa olevaa varallisuutta voidaan hallinnoida ja hyödyntää onnistuneesti. Kun omistamisen tarkoitusta eivät määritä osakkeenomistajien intressit ja voitontavoittelu, voimme antaa enemmän painoarvoa erilaisille kestävän kehityksen tavoitteille.
Arvoisa puhemies,
Ilmastokriisin ja luontokadon kiihtyessä on julkisen sektorin toimittava suunnannäyttäjänä.
Senaatti-konsernin tavoitteena on puolittaa energiankulutuspäästöt vuosina 2022–2025 ja päästä lähes nollatasoon vuoteen 2030 mennessä
Tavoite on hyvä, mutta erityisesti energian kulutuksen suorassa vähentämisessä ja energiansäästössä voidaan edelleen lisätä kunnianhimon tasoa.
Ehdotan myös, että Senaattikiinteistöjen rakennusten korjauksien yhteydessä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että lämmitysjärjestelmien uusimisessa, huomioidaan ympäristöystävälliset vaihtoehdot.
Pyyhkeitä annan osittaisesta kunnianhimon puutteesta.
Selonteossa todetaan, että rakentaminen ja korjaaminen ovat materiaali- ja kuljetusintensiivistä globaalia toimintaa, eikä näiden päästöjen vähentäminen lähes nollatasoon onnistu Suomessa ilman globaalia muutosta.
Haasteista huolimatta meidän on kannettava oma vastuumme. Koko rakentamisalan toimintaperiaate täytyy saada tukemaan siirtymää kiertotalouteen.
Ensin on aina selvitettävä, missä määrin korjaaminen on mahdollista. Silloin kun rakennetaan uutta, on kierrätettävä purettavista rakennuksista materiaalit uusiokäyttöön. Tässä Senaatti-kiinteistöjen pitää näyttää esimerkkiä ja toimia kohti Suomen hiilineutraalitavoitetta, myös yli nykylakien velvoitteiden.
Juuri julkaistussa ilmastovuosikertomuksessa todetaan, Suomi ei ole polulla hiilineutraalisuuteen vuonna 2035. Lisäkeinoja tarvitaan ja julkisen sektorin on toimittava siinä edelläkävijänä.
Metsähallituksen hallinnoimien valtion metsien hiilinieluilla on merkittävä vaikutus matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. On tärkeää, että myös Senaatti-konserni osallistuu romahtaneen hiilinielun pelastusohjelmaan.
Arvoisa puhemies,
Joskus kauniit periaatteet eivät toteudu käytännössä. Esimerkiksi esteettömyyttä tarkastellaan selonteossa lähinnä periaatetasolla, eikä kiinnitetä huomiota sen tosiasialliseen toteutumiseen.
Minun tietooni on saatettu, että useissa Senaattikiinteistöjen tiloissa on puutteita esteettömyydestä, mutta Senaatti ei aktiivisesti edistä parannuksia. Esimerkiksi Migrin asiakastiloissa esteettömyys on puutteellista. Työ- ja elinkeinoministeriössä havaittiin vasta peruskorjauksen jälkeen tämä puute ja korjaus tehtiin jälkityönä.
Senaatin tulee huolehtia esteettömyys valtion omistamissa tiloissa, jotta julkiset palvelut, olisi mahdollisimman yhdenvertaisesti saavutettavia myös toimintarajoitteisille henkilöille.
On erityisen tärkeää, että valtion kiinteistöjen esteettömyyttä kehitettään ja valvottaisiin jo suunnittelu- tai peruskorjausvaiheissa nykyistä tarkemmin ja keskitetymmin.
Arvoisa puhemies,
Selonteon mukaan kiinteistöjen hallinnassa kokonaistaloudellisten vaikutusten lisäksi otetaan huomioon myös sosiaalisia, ympäristöllisiä ja kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyviä seikkoja sekä muita yhteiskunnallisia näkökohtia, kuten kestävä kehitys, kokonaisturvallisuus, harmaan talouden torjunta, energiatehokkuuden ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä toimivat kiinteistömarkkinat.
Selonteon perusteella näissä tavoitteissa on onnistuttu hyvin. Tämä rohkaisee julkisen omistuksen lisäämiseen siellä, missä ei tarvita voitontavoittelua vaan laajempia kannustimia.
Demokraattisempi omistusmuoto ei kuitenkaan tee autuaaksi, kuten tässä puheessa olen osoittanut. Meidän on jatkuvasti tarkasteltava toimintaamme kriittisesti ja pyrittävä parempaan. Meillä on sitä varten tähän hyvät lähtökohdat!