Vasemmistoliiton kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Merja Kyllösen mielestä ympärivuorokautisen vanhushoivan paikkoja on lisättävä selkeästi. Kyllönen piti tänään vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron eduskunnan välikysymyskeskustelussa vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä.
– Me tarvitsemme selkeän strategisen linjauksen ympärivuorokautisen hoivan paikkojen lisäämisestä. Sairaat, hauraat ja toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset odottavat tällä hetkellä liian pitkään pääsyä ympärivuorokautiseen hoivaan. Kriteerit ovat tiukat ja paikkoja tarpeeseen nähden liian vähän, Kyllönen sanoi.
Sairaat, hauraat ja toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset odottavat tällä hetkellä liian pitkään pääsyä ympärivuorokautiseen hoivaan
Kyllönen suhtautuu ymmärtävästi 0,7:n hoitajamitoituksen maltilliseen porrastamiseen. Tavoitteessa hän ei kuitenkaan halua tinkiä.
– Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus on säädetty ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja hoitajien työhyvinvoinnin parantamiseksi. Mitoituksen voimaantulon maltillinen porrastaminen on ymmärrettävää tilanteessa, jossa viranhaltijat arvioivat, ettei mitoitusta ole mahdollista saavuttaa alkuperäisessä aikataulussa. Kuitenkaan 0,7 tavoitteesta tai henkilöstön palkkaamiseen tarkoitetusta rahoituksesta ei ole varaa tinkiä, Kyllönen sanoi
Kyllönen halusi kääntää huomion myös kotihoitoon, joka sekin kärsii resurssi- ja hoitajapulasta.
– Seuraavalla vaalikaudella on lailla säädettävä riittävä henkilöstömäärä myös kotihoitoon, Kyllönen vaati.
Ammattilaisilla tulee olla todellisia vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä kehittämiseen ja työvuorosuunnitteluun. Arvostuksen tulee näkyä myös palkkauksessa.
Kyllönen nosti puheessaan esiin myös hoitajien aseman ja heidän pitkittyneen työmarkkinakiistansa.
– Sosiaali- ja terveydenhuolto toimii osaavan ja motivoituneen henkilöstön varassa. Ammattilaisilla tulee olla todellisia vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä kehittämiseen ja työvuorosuunnitteluun. Arvostuksen tulee näkyä myös palkkauksessa. Siksi ratkaisu työmarkkinakiistaan tarvitaan mahdollisimman pian. Vain siten voimme pitää ammattilaisistamme kiinni, Kyllönen sanoi.
Merja Kyllösen eduskunnassa välikysymyskeskustelussa 28.9.2022 pitämä puhe kokonaisuudessaan:
Arvoisa puhemies, hyvät kollegat ja kotikatsomo siellä tv:n ääressä.
Ikääntyvien läheisten kanssa pääsee kohtaamaan terveyspalvelujen arjen, ruuhkautuneet päivystykset, jatkuvan kiireen ja äärettömän venymisen työpaineen alla.
Poliittisen päätöksenteon ja työnantajapuolen tarjoama ratkaisu ei saa olla pitkittyvä työtaistelu ja itsensä irtisanominen. Siksi onkin hyvä pohtia, miksi terveydenhuollon ja hoivan rahat ja työntekijät eivät riitä tai vanhuuden turva ei ole kaikkialla toimiva.
Hyvä puhemies!
Nykytila ei suinkaan ole syntynyt hetkessä, vaan on vuosien aikana tehtyjen päätösten tulosta.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa maksetaan nyt takavuosien virheistä, kun perusterveydenhuollon kehittäminen on jäänyt vähiin ja vanhustenhoidosta on yritetty hakea tehokkuutta. Silloin ei varmasti ajateltu, että jatkossa ikääntyvän väestön määrän kasvaessa ihmisten perushoiva tapahtuu entistä useammin sairaalahoidossa, kun mitään muuta paikkaa ei ole.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on edelleen jälkihoidossa ja raskaissa palveluissa, ja ennaltaehkäisy lapsen kengissä.
Nykyään hoidetaan sairautta, kun suunta pitäisi saada käännettyä kohti hyvinvointia ja terveyttä.
Tämä vaatii myös ihmisten omaa panosta ja osallistumista yhteiskunnan panoksen rinnalla. Kumppanuutta ja ratkaisukeskeisyyttä tarvitaan yhdessä tehden julkisten palveluntuottajien, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa.
Ja siksi hallituksen ajama soteuudistus hyvinvointialueineen on niin tärkeä, että meillä on edellytyksiä saada perustaso kuntoon ja voimme turvata kestävät, oikea-aikaisesti toimivat palvelut jatkossa.
Arvoisa puhemies,
Marinin hallitus on päättänyt tärkeistä lisäpanostuksista vanhustenhuollon palveluihin.
Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus on säädetty ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja hoitajien työhyvinvoinnin parantamiseksi. Mitoituksen voimaantulon maltillinen porrastaminen on ymmärrettävää tilanteessa, jossa viranhaltijat arvioivat, ettei mitoitusta ole mahdollista saavuttaa alkuperäisessä aikataulussa. Kuitenkaan 0,7 tavoitteesta tai henkilöstön palkkaamiseen tarkoitetusta rahoituksesta ei ole varaa tinkiä.
Esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristämisestä seitsemään päivään on eduskunnan käsittelyssä ja sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan toimia henkilökunnan saatavuuden parantamiseksi. Lisäksi koulutusmääriä on lisätty ja kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen on ohjattu lisäresursseja.
Palveluiden korjaaminen on kuitenkin vasta alussa.
Hyvä puhemies!
Vasemmistoliiton mielestä me tarvitsemme selkeän strategisen linjauksen ympärivuorokautisen hoivan paikkojen lisäämisestä.
Hauraat ja toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset odottavat tällä hetkellä liian pitkään pääsyä ympärivuorokautiseen hoivaan. Kriteerit ovat tiukat ja paikkoja liian vähän tarpeeseen nähden.
Kotona pärjäämättömät vanhukset ruuhkauttavat myös päivystyksiä ja vievät sairaalapaikkoja niin päivystyksissä kuin terveyskeskusten vuodeosastoilla. Ratkaisuksi ei kelpaa enää vain kotihoidon lisääminen, vaan meidän on välttämätöntä lisätä ympärivuorokautisen hoivan paikkoja ja kehittää palveluketjuja.
Huomio tulee kohdentaa myös kotihoitoon, joka kärsii myös resurssi- ja hoitajapulasta. Vasemmistoliiton mielestä seuraavalla vaalikaudella on lailla säädettävä riittävä henkilöstömäärä myös kotihoitoon.
Hyvä puhemies,
Suomessa käytetään edelleen muita Pohjoismaita vähemmän rahaa vanhuspalveluihin, ja eron Ruotsiin ja Norjaan on arvioitu olevan noin miljardi euroa.
Merkittävä määrä vanhuspalveluista tuotetaan edelleen suurten voittoa tavoittelevien yritysten toimesta.
Vasemmistoliitto haluaa turvata tasokkaat ja kohtuuhintaiset peruspalvelut kaikille. Oikeus arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu jokaiselle ikäihmiselle. Kasvavaan hoivatarpeeseen on varauduttava ja huolehtia vanhuspalveluiden riittävistä resursseista ja valvonnasta.
Haluamme lopettaa julkisten palvelujen aliresursoinnin ja sen sijaan tehdä investointeja hyvinvointiin. Olemme johdonmukaisesti vastustaneet hoidon laadun heikkenemiseen johtavia leikkauksia ja julkispalveluiden heikentämistä niin valtion tasolla kuin kunnissakin. Haluamme, että palveluiden taso turvataan ja hinnat pidetään kohtuullisina. Ja nyt hallituskauden lopulla voimme ylpeänä todeta, että näin olemme myös hallitusvastuullisina toimineet, vaikka haasteet ovat edelleen mittavia.
Arvoisa puhemies,
Sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoimavaltainen ala, joka toimii osaavan ja motivoituneen henkilöstön varassa. Toiminta ja sen laatu riippuvat siitä, paljonko ammattilaisia on, mitkä heidän arvonsa ovat, ja miten heidän osaamistaan hyödynnetään.
Ammattilaisilla tulee olla todellisia vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä kehittämiseen ja työvuorosuunnitteluun. Arvostuksen tulee näkyä myös palkkauksessa.
Siksi ratkaisu työmarkkinakiistaan tarvitaan mahdollisimman pian.
Vain siten voimme pitää ammattilaisistamme kiinni.
Ja vain siten voimme tarjota riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluita jatkossakin kaikille, ei vain harvoille.