– Tiettyjen kansalaisuuksien osalta tilanne on mahdoton. Muukalaispassia ei myönnetä, koska henkilöllä ei ole oleskelulupaa – oleskelulupaa taas ei myönnetä, koska henkilöllä ei ole passia Vihreiden Inka Hopsu ihmettelee.
Honkasalon ja Hopsun kirjallisessa kysymyksessä viitataan tapaukseen, jossa vuonna 2018 Somaliasta kotoisin ollut mies oli hakenut työperusteista oleskelulupaa, mutta Maahanmuuttovirasto ei hyväksynyt Somalian passia. Muukalaispassin myöntämisen ehdot eivät täyttyneet, koska miehellä ei ollut työperusteista oleskelulupaa. Mies joutui tämän takia luopumaan vakituisesta työstään. Mies valitti asiasta ensin hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Valituksessaan mies vetosi muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa olevaan syrjinnän kieltoon (artikla 14).
Muukalaispassia ei myönnetä, koska henkilöllä ei ole oleskelulupaa – oleskelulupaa taas ei myönnetä, koska henkilöllä ei ole passia.
– Tilanne on aivan päätön. Suomessa on työntekijöitä, jotka tarvitsivat työntekoaan varten oleskeluluvan. Oleskelulupaa ei kuitenkaan saa, koska passia ei hyväksytä tai sitä ei ole, eikä sitä voi lähtömaan tilanteen takia saada, toteaa Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo.
– Tällaisessa tilanteessa henkilö joutuu lopettamaan työnsä, vaikka pärjäisi siinä erittäin hyvin. Suomi ei voi menettää työntekijöitä tällaisen syrjivän, byrokraattisen noidankehän takia, vetoaa Vihreiden Inka Hopsu.
Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on ottanut kantaa muukalaispassin myöntökäytäntöön ja korostanut, että Maahanmuuttoviraston ottama kanta olla myöntämättä henkilölle muukalaispassia voi johtaa yhdenvertaisuuslain kieltämään välilliseen syrjintään kansalaisuuden perusteella. Tiettyjen kansalaisuuksien edustajat tulevat helposti syrjityksi passinmyöntöperiaatteita soveltaessa. Tämä on tilanne esimerkiksi Somalian kansalaisten kohdalla.
Tiettyjen kansalaisuuksien edustajat tulevat helposti syrjityksi passinmyöntöperiaatteita soveltaessa.
– Kun Suomi ei hyväksy Somalian passia matkustusasiakirjana, tarkoittaa se käytännössä sitä, että somalialaiset eivät voi saada kansalaisuutensa takia esimerkiksi työperusteista oleskelulupaa Suomesta. Käytäntö on siis syrjivä ja asettaa somalialaiset heikompaan asemaan muihin ulkomaalaisiin verrattuna, vetoavat edustajat Honkasalo ja Hopsu.
– Muukalaispassin myöntämiskäytäntöihin liittyy perustavanlaatuisia ongelmia, jotka vaikuttavat monien henkilöiden elämään. Maahanmuuttoviraston passinmyöntämisperusteet ovat viime vuosina kiristyneet, ne ovat syrjiviä ja sotivat oikeudentajuani vastaan, toteaa Vihreiden Inka Hopsu.
Kansanedustajat Honkasalo ja Hopsu vaativat siis hallitusta selventämään miten Suomi aikoo jatkossa muuttaa ja soveltaa muukalaispassin myöntöperusteita niin, että käytäntö ei ole syrjivä.
***
Kirjallinen kysymys matkustusasiakirjoista ja muukalaispassin myöntämisperusteista
Eduskunnan puhemiehelle
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, EIT, on aloittanut selvityksen Suomen Maahanmuuttoviraston päätöksestä olla myöntämättä somalialaismiehelle työperusteista oleskelulupaa. Vuonna 2018 mies oli hakenut työperusteista oleskelulupaa, mutta Maahanmuuttovirasto ei ollut hyväksynyt miehen henkilöllisyystodistuksena Somalian passia. Muukalaispassin myöntämisen ehdot eivät myöskään täyttyneet, koska miehellä ei ollut työperusteista oleskelulupaa. Mies joutui luopumaan vakituisesta työstään tämän takia ja pyrki hakemaan asiaan ratkaisua hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeus hylkäsi miehen valitukset ja korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt asialle valituslupaa. Lokakuussa 2019 mies valitti tuomiostaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle. Valituksessaan hän vetosi muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa olevaan syrjinnän kieltoon (artikla 14).
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on myös ottanut kantaa ja antanut näkemyksensä kansallisille tuomioistuimille. Yhdenvertaisuusvaltuutettu korosti hallinto-oikeudelle sitä, että Maahanmuuttoviraston ottama kanta olla myöntämättä henkilölle muukalaispassia voidaan katsoa johtavan yhdenvertaisuuslain 13 §:n kieltämään välilliseen syrjintään kansalaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuusvaltuutettu korosti myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa aikaisemmin tehtyjä päätöksiä: valtuutettu nosti esille muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen kumota Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa tehdyt päätökset Somalian kansalaisen perheenyhdistämisen hylkäämisestä matkustusasiakirjan puuttumisen vuoksi. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Maahanmuuttovirasto ei olisi saanut hylätä hakijan oleskelulupahakemusta pelkästään matkustusasiakirjan puuttumisen vuoksi.
Kun Suomi ei hyväksy Somalian passia matkustusasiakirjana, tarkoittaa se käytännössä sitä, että somalialaiset eivät voi saada kansalaisuutensa takia esimerkiksi työperusteista oleskelulupaa Suomesta. Tästä johtuen heille ei myöskään myönnetä muukalaispasseja työperäisen oleskeluluvan puuttumisen takia. Käytäntö on siis syrjivä ja asettaa somalialaiset heikompaan asemaan muihin ulkomaalaisiin verrattuna.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko Suomi jatkossa hyväksyä Somalian passin matkustusasiakirjana ja miten Suomi aikoo jatkossa muuttaa ja soveltaa muukalaispassin myöntöperusteita niin, että käytäntö ei ole syrjivä?
Helsingissä 06.07.2020
Inka Hopsu, vihr
Veronika Honkasalo, vas