– Kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi ilman omaishoitajien työpanosta. Omaishoito on inhimillinen ja kustannustehokas keino vastata kasvaviin hoivatarpeisiin. Meidän täytyy huolehtia omaishoitajistamme nykyistä paremmin, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kansanedustaja Merja Kyllönen toteaa.
Laskennallisesti 30 000 omaishoitajan lisäys nykyisestä voisi säätää julkisen talouden kustannuksia vuosittain noin 300 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä omaishoitajat ovat keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa he sattuvat asumaan. Omaishoitajan virallisen statuksen eli omaishoidon tuen myöntämisessä on kirjavia kuntakohtaisia käytäntöjä ja toimintaeroja. Osissa kuntia omaishoitaja-asema myönnetään kaikille hakijoille, kun taas toisissa kunnissa kriteerit ovat tiukat ja määrärahat loppuvat aina kesken. Esitämmekin, että omaishoitajuudelle laaditaan yhtenäinen kansallinen kriteeristö ja omaishoitajuudesta tehdään subjektiivinen oikeus.
Omaishoitopalkkion lakisääteinen alaraja vuonna 2021 on 413,85 euroa ja sen suuruus määräytyy kuntakohtaisesti hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Keskimääräinen omaishoitajan saama veronalainen palkkio on 440 euroa kuukaudessa. Esitämme kaikkien omaishoidon palkkioiden korotusta 20 prosentilla.
– Vaativasta ja sitovasta hoitotyöstä tulee maksaa oikeudenmukainen ja riittävä korvaus. Sopimusomaishoitajille myönnettävää omaishoidon tukea voisi korottaa reilusti, ja silti omaishoito olisi edullisempaa, kuin vastaavan tasoinen hoito muulla tavalla järjestettynä, Merja Kyllönen sanoo.
Vaativasta ja sitovasta hoitotyöstä tulee maksaa oikeudenmukainen ja riittävä korvaus.
On arvioitu, että jokainen omaishoitaja säästää yhteiskunnan resursseja noin 10 000 euroa vuodessa. Vähänkään pidemmällä tähtäimellä omaishoidon tuen laajentaminen ja omaishoidon tekeminen houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi toisi todennäköisesti merkittäviä säästöjä julkiseen talouteen.
– Laskennallisesti 30 000 omaishoitajan lisäys nykyisestä voisi säästää julkisen talouden kustannuksia vuosittain noin 300 miljoonaa euroa. Paitsi että parantaisimme ihmisten toimeentuloa ja loisimme reilummat pelisäännöt, esittämämme kokonaisuus voisi tulla julkiselle taloudelle vähintään kustannusneutraaliksi, Kyllönen painottaa.
Omaishoitajien aseman parantaminen on myös naisasiakysymys. Noin 70 prosenttia kotikuntansa kanssa omaishoitosopimuksen tehneistä omaishoitajista on naisia. Siksi myös omaishoitajuuteen liittyvät riskit, kuten ura- ja ansiokehityksen hidastuminen ja ajautuminen köyhyysloukkuun, kohdistuvat yleisemmin naisiin.
Edellä esittämämme toimenpiteet eivät riitä korjaamaan kaikkia omaishoitojärjestelmän edellyttämiä kehittämiskohteita. Siksi kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman päivittämistyö tulisi aloittaa kiireellisesti omaishoitajien aseman sekä omaishoitoa tukevien palvelujen ja rakenteiden parantamiseksi.
Omaishoitajien tukeminen hoivatehtävässään ja heidän jaksamisestaan huolehtiminen on asetettava omaishoitojärjestelmän keskiöön. Kutsumuksella ja rakkaudella ei elä, vaan rakenteet on muokattava tukemaan omaishoitajien jaksamista ja taloudellista selviytymistä nykyistä paremmin. Siksi esimerkiksi omaishoito tulee voida yhdistää palkkatyöhön nykyistä joustavammin ja omaishoidon palkkion asemaa suhteessa muihin sosiaaliturvaetuuksiin tulee tarkastella niin, ettei omaishoitaja jää köyhyysloukkuun.
Omaishoito on yksi inhimillinen tapa ratkaista ikääntyvän kansan lisääntyvien hoivatarpeiden haasteita. On aika päivittää omaishoidon tuen kokonaisuus vastaamaan nykypäivän tarpeita.
– Meillä ei ole varaa jättää korottamatta omaishoidon tuen palkkioita ja olla parantamatta omaishoitoa tukevia palveluita. Siksi ehdotamme toimenpidealoitteessamme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin omaishoitajien aseman parantamiseksi, Kyllönen sanoo.
Lisätietoja:
Merja Kyllönen
kansanedustaja
p. 09 4323091
merja.kyllonen(at)eduskunta.fi