Mitä tapahtuu?
Teemme tämän hallituskauden merkittävimmän uudistuksen ja panostuksen tulevaisuuteen, kun säädämme uuden oppivelvollisuuslain. Hallituksen esitys annettiin tänään 15.10. eduskuntaan, joka käsittelee esitystä syksyn mittaan.
Mistä on kyse?
Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun henkilö täyttää 18 vuotta tai kun hän on hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnon tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun tutkinnon tai niitä vastaavan ulkomaisen koulutuksen. Oppivelvollisuuden alkamisajankohta ei muutu, vaan lapsi aloittaa koulun samana vuonna kuin täyttää 7.
Mistä iloitsemme?
Ammatillinen koulutus, lukio ja ylioppilastutkinto ovat jatkossa täysin maksuttomia sen vuoden loppuun asti, jona opiskelija täyttää 20 vuotta.
Milloin tapahtuu?
Pian! Uudistus tulee voimaan vuonna 2021, ikäluokka kerrallaan. Muutokset koskevat vuonna 2005 ja sen jälkeen syntyneitä ikäluokkia. Ensimmäisinä maksuttomasta toisesta asteesta pääsevät nauttimaan keväällä 2021 peruskoulunsa päättävät nuoret.
Miksi tämä on erinomainen uutinen?
Oppivelvollisuuden laajentamisessa on kyse ennen kaikkea jokaisen nuoren tasa-arvoisesta mahdollisuudesta opiskeluun, mikä nostaa osaamistasoa koko yhteiskunnan tasolla.
Mitä ongelmia uudistus korjaa?
Työmarkkinoilla ei yksinkertaisesti enää pärjää ilman toisen asteen tutkintoa. Pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on noin 45 % ja laskee jatkuvasti. Matalamman koulutustason työpaikat vähenevät Suomessa: kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus.
Suomessa edelleen noin 16 prosenttia ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa. Tällä hetkellä nuori voi jättäytyä kokonaan koulutusjärjestelmän ulkopuolelle 16-vuotiaana. Oppivelvollisuus varmistaa sen, ettei alaikäinen nuori voi kokonaan keskeyttää opintojaan.
Kunnille ja koulutuksen järjestäjille tulee velvollisuus tukea nuoria oppivelvollisuuden suorittamisessa ja seurata sen toteutumista.
Miten uudistus helpottaa nuoria?
Osaa keskeyttämisvaarassa olevista nuorista on vaikea tunnistaa, jolloin avun tarjoaminen ei ole yhtä helppoa. Oppivelvollisuus on varmin keino tavoittaa nämä nuoret. Heikoimmin pärjäävät oppilaat hyötyvät koulutuksen jatkamisesta eniten.
Opintojen maksuttomuus luo myös tasa-arvoa ja parantaa erityisesti pienituloisten ja monilapsisten perheiden asemaa. Tutkimusten mukaan köyhyys periytyy edelleen Suomessa. Toisen asteen maksuttomuudella meillä on mahdollisuus katkaista kierre.
Mitä tämä kaikki maksaa?
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin mukaan uudistus on pitkällä aikavälillä kustannusneutraali. Uudistuksen seurauksena yhä suurempi osa ikäluokasta saavuttaa tutkintotodistuksen ja heidän asemansa työmarkkinoilla paranee, kun koulutustaso nousee: yhä useammalla on paremmat mahdollisuudet työllistyä. Kun tulonsaajien määrä kasvaa, tulee kunnille lisää verotuloja ja sosiaalikulujen määrä vähenee. Paljon puhuttu huoltosuhdekin paranee.
Miksi muutos tehdään juuri nyt?
Koronakriisin seurauksien takia oppivelvollisuuden laajentaminen on entistä tärkeämpää. Koulutustaso on vahvasti yhteydessä työmahdollisuuksiin, tulotasoon, hyvinvointiin ja terveyteen. Myös asiantuntijat ovat tästä samaa mieltä: talouspolitiikan strategia koronakriisissä -raportissa työryhmä esitti oppivelvollisuuden pidentämistä koronan aiheuttamasta talouskriisistä ulospääsemiseksi.
Muuta merkittävää
Ikärajan nosto ei yksin riitä varmistamaan, että jokainen nuori onnistuu suorittamaan toisen asteen tutkinnon. Hallitus panostaakin voimakkaasti myös oppilaiden ja opiskelijoiden tukeen sekä ohjaukseen. Oppivelvollisuuden laajentamisessa panostetaan opinto-ohjaukseen yläkoulussa, peruskoulun jälkeisessä valmentavassa koulutuksessa, eli niin sanotussa nivelvaiheessa, sekä toisella asteella.
Kokonaisuuteen kuuluu myös uusi laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta. Tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen yhdistetään nykyiset perusopetuksen ja toisen asteen tutkintotavoitteisen koulutuksen väliin sijoittuvat nivelvaiheen koulutukset: perusopetuksen lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus.
Nyt on aika päivittää oppivelvollisuus vastaamaan 2020-luvun vaatimuksia! Oikeus oppia kuuluu kaikille, ei harvoille.