Paa­vo Ar­hin­mä­ki: EU:n el­py­mis­vä­li­net­tä voi käyt­tää tur­pees­ta luo­pu­mi­seen ja lii­ken­teen säh­köis­tä­mi­seen

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kiittelee suoraa elvytystä, jota voidaan käyttää tukemaan reilua siirtymää kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa. Hän otti ryhmäpuheessaan kantaa pääministerin ilmoitukseen EU:n elpymiskokonaisuudesta.

Arhinmäki huomauttaa, että EU:n elpymispakettia on Suomessa arvosteltu samaan tapaan kuin finanssikriisin aikaisia pankkitukia, vaikka kyseessä on piristysruiske suoraan reaalitalouteen.

– Elpymisväline on suoraa elvytystä, jolla pyritään luomaan työttömille työtä. Sillä ei tueta pankkeja tai sijoittajia, eikä siihen sisälly leikkausvaatimuksia, hän kertoo.

Elpymisväline on suoraa elvytystä. Sillä ei tueta pankkeja tai sijoittajia.

Arhinmäen mukaan mittavalla elvytyksellä pyritään vastaamaan suoraan ihmisten hätään. Suomi saa EU:n elpymisrahastosta 3,2 miljardia euroa parin vuoden aikana.

– Sillä voidaan tehdä investointeja, joilla luodaan reilusti työtä samalla, kun siirrytään kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa. Elpymisrahastoa voi käyttää esimerkiksi turpeesta luopumisen tukemiseen ja liikenteen sähköistämiseen, Arhinmäki sanoo.

Elpymisrahastoa voi käyttää turpeesta luopumiseen ja liikenteen sähköistämiseen.

– EU panostaa nyt ihan uudella tasolla ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, mutta odotimme vielä enemmän, hän toteaa.

Arhinmäki ilmaisi myös huolensa vientiteollisuudesta. Koronakriisin vuoksi Euroopan talous on romahtanut, ja miljoonat ihmiset ovat menettäneet työnsä. Romahdus tulee näkymään viiveellä myös vientiteollisuuden tilauksissa. Suomen viennistä yli 60 prosenttia suuntautuu EU-maihin.

– Omilla toimillamme olemme pystyneet pitämään yllä kotimaan taloutta, mutta viennin tilanteeseen pystymme vaikuttamaan huomattavasti vähemmän lyhyellä tähtäimellä. EU:n elpyminen on oleellista Suomen taloudelle ja työllisyydelle, Arhinmäki sanoo.

Vaikka Suomen talous on selvinnyt koronan ensimmäisestä aallosta paremmin kuin muu Eurooppa, voi syksystä tulla vaikea.

 


Paavo Arhinmäen ryhmäpuhe kokonaisuudessaan – Pääministerin ilmoitus EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta 9.9.2020

Arvoisa puhemies,

EU:n budjettia pitää pienentää, Suomen saannin budjetista tulee kasvaa ja rahoituskehykseen on mahdutettava myös uusia asioita kuten eurooppalaisen sotateollisuuden tukeminen. Samaan aikaan yksi EU:n suurimmista nettomaksajista Iso-Britannia jätti EU:n.

Tällaiseen paradoksiin tiivistyi ne odotukset, joita Suomessa asetettiin EU:n rahoituskehykselle. Ja kun tällaiset mahdottomat odotukset eivät toteutuneet, moni oli pettynyt lopputulokseen. Tai oikeastaan kaikki.

Vasemmistoliittokin olisi halunnut toisenlaisen rahoituskehyksen. EU panostaa koulutukseen enemmän kuin aikaisemmin, kuitenkin vähemmän kuin parlamentti esitti. EU panostaa ihan uudella tasolla ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, mutta odotimme vielä enemmän.

Nyt ensimmäistä kertaa EU:n budjetista aletaan tukea suoraan sotateollisuutta. Tähän EU:n militarisoinnin tielle ei olisi pitänyt alun perin rauhanyhteisöksi perustetun unionin lähteä.

Arvoisa puhemies,

Rahoituskehys oli ainakin joltain osin pettymys, mutta samalla se on myös hyvin odotetunlainen. Suomi on edelleen ns. EU:n nettomaksaja. Jotkut tätä kovaan ääneen kauhistelevat. Mutta oliko se kovin yllättävää? Suomi on ollut nettomaksaja 22 vuotta 25 jäsenvuodesta.

Jos haluaa, että Suomi ei olisi nettomaksaja, on siihen karkeasti kaksi vaihtoehtoa. Joko romahduttaa Suomen talous suhteessa muihin EU-maihin tai erota EU:sta.

Myös sitä on kritisoitu, ettei Suomi saa jäsenmaksupalautuksia. Ei saa, koska niitä ei ole koskaan haettu. Suomi on laskenut saavansa paremman tuloksen ns. kirjekuorilla.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat halunneet oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen EU-rahoituksen ehtoihin, paitsi yksi. Perussuomalaiset ovat halunneet jatkaa EU-rahojen holtitonta jakamista Unkarin pääministeri Viktor Orbanin korruptoituneeseen järjestelmään ilman rajoituksia.

Nyt EU:n rahoituskehykseen tuli oikeusvaltiokriteerit, mutta vasta aika näyttää kuinka vahva keino puolustaa riippumatonta oikeuslaitosta, sananvapautta ja ihmisoikeuksia kryptisestä kirjauksesta tuli. Vasemmistoliitto olisi toivonut vielä konkreettisempaa päätöstä.

Arvoisa puhemies,

Koska EU:n rahoituskehys oli lopulta varsin yllätyksetön ja odotetunlainen, on poliittiset intohimot keskittyneet EU:n elpymisvälineeseen.

Koko Eurooppa on suurimmassa kriisissään toisen maailman sodan jälkeen. Koronakriisin myötä Euroopan talous on romahtanut, miljoonat ihmiset ovat menettäneet työnsä. Tähän ihmisten hätään pyritään vastaamaan taloutta elvyttämällä.

Elpymisvälinettä kohtaan osoitettu kritiikki Suomessa on ollut vähän kuin pyörittäisi vanhaa levyä väärällä hitaammalla nopeudella. En tiedä onko se tietämättömyyttä, laiskuutta vai silkkaa opportunismia, kun elpymisvälinettä on kritisoitu samoilla iskulauseilla kuin finanssikriisissä pankkitukia.

Elpymisväline on suoraa elvytystä, jolla pyritään luomaan työttömille työtä. Se ei sisällä vaadetta leikkauspolitiikasta. Se on piristysruiske reaalitalouteen, sillä ei tueta pankkeja tai sijoittajia. Kun aikaisemmin on kierrätetty rahaa pankkien kautta ja näin luotu rahaa tyhjästä sijoittajien taskuun, nyt elpymisvälineen tarkoitus on tukea suoraan jäsenvaltioiden investointeja.

Elpymisvälineestä Suomi saa parin vuoden aikana 3,2 miljardia euroa. Sillä voidaan tehdä investointeja, joilla luodaan reilusti työtä samalla, kun siirrytään kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa. Elpymisrahastoa voi käyttää esimerkiksi turpeesta luopumisen tukemiseen ja liikenteen vähähiilisyyteen.

Arvoisa puhemies,

Vaikka Suomen talous on selvinnyt koronan ensimmäisestä aallosta paremmin kuin muu Eurooppa, voi syksystä tulla vaikea. Euroopan talouden romahdus näkyy viiveellä vientiteollisuuden tilauksissa.

Omilla toimilla olemme pystyneet pitämään yllä kotimaan taloutta, mutta viennin tilanteeseen lyhyellä tähtäimellä hallituksen ja eduskunnan toimilla pystytään vaikuttamaan huomattavasti vähemmän.

Olemme kuulleet viimeisen parin viikon aikana huolestuttavia uutisia vientiteollisuuden työpaikoista. Kun tiedämme Suomen viennistä suuntautuvan EU-maihin yli 60 prosenttia, luulisi jokaisen ymmärtävän miten oleellista Suomen taloudelle ja työllisyydelle on Euroopan elpyminen.

Elpymisvälineen hyödyttää Suomen teollisuutta ja työllisyyttä. Sen kaatamisesta haaveilu on vastuutonta.

Se on sitten tietenkin eri asia, jos jotkut poliittiset voimat pitävät öhöttämistä tärkeämpänä kuin suomalaisten duunarien työpaikkoja.