Lasten ja nuorten laadukas koulutus turvataan
Koulutus- ja hyvinvointipalveluihin panostaminen on nyt koronakriisin aikana tärkeämpää kuin koskaan. Kevään etäopetusjakson aikana mahdollisesti syntynyttä oppimis- ja hyvinvointivajetta kurotaan umpeen vain huolehtimalla lasten ja nuorten tuen riittävyydestä nyt ja ensi vuoden aikana.
On selvää, että me emme selviä koronakriisin läpi ilman esimerkiksi opettajien, koulunkäynninohjaajien, lähihoitajien, sairaanhoitajien, lääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden korvaamatonta työpanosta. Siksi hallitus panostaa nyt voimakkaasti suomalaisten hyvinvointipalveluiden tukemiseen: panostus koulutukseen on aina myös panostus tulevaisuuteen.
Hoitovelka on maksettava nyt
Akuutin kriisin aikana syntynyttä hoitovelkaa muun muassa mielenterveyspalveluissa ja terveydenhuollossa on päästävä purkamaan, jotta ihmiset saavat apua ajoissa. Esimerkiksi terveydenhuollon aikoja ja leikkauksia on siirretty, kun terveydenhuollon kapasiteetti on valjastettu epidemian välittömään hoitoon. Tuen avulla panostetaan nyt hyvinvointipalveluihin tilanteessa, jossa niiden tarve on poikkeuksellisen suuri.
Jonojen purkaminen on välttämätöntä, jotta ihmisten terveydestä voidaan huolehtia ja varmistaa, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin koronakriisin seurauksena jää pitkiä hoitojonoja. Tärkeänä tavoitteenamme on varmistaa, että jokainen ihminen saa tarvitsemansa hoidon myös muihin kuin koronaan liittyviin ongelmiin, myös koronavirusepidemian aikana.
Korona taltutetaan yhdessä
Koronaviruksen taltuttaminen maksaa kunnille, mutta meillä ei ole varaa olla panostamatta koronan vastaisiin toimiin. Siksi hallitus sitoutuu korvaamaan täysimääräisesti koronaviruksen hoitoon liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot niin kauan kuin tilanne sitä edellyttää.
Suomen Testaa, jäljitä, hoida ja eristä -strategia vaatii toimiakseen mittavia panostuksia. Yksin hybridistrategian edellyttämään testaukseen varataan ensi vuonna 1,4 miljardia euroa. Hallitus panostaa myös merkittävästi testauskapasiteetin kasvattamiseen. Toimiva hybridistrategia on edellytys sille, että voimme pitää yhteiskuntamme niin avoimena, kuin se epidemian hoitamisen kannalta on mahdollista. Tämä on myös elinkeinoelämän ja yritysten kannalta oleellista. Uusien maanlaajuisten sulkujen hinta yritysten ja perheiden taloudelle olisi monin verroin hybridistrategian kustannuksia suurempi.
Kokonaisuutena nyt tehtävä voimakas panostus kuntiin ja hyvinvointipalveluihin on merkki hallituksen sitoumuksesta koronaepidemian hoitoon ja kriisin vaatimaan jälleenrakennukseen: tästä kyllä selvitään ja me teemme kaiken voitavamme, jotta ketään ei jätetä kriisin seurauksien kanssa yksin.
Säästetään kuntien työntekijät lomautuksilta!
Kunnista on kantautunut huolestuttavia viestejä kunnan työntekijöiden lomautuksista ja irtisanonisista nyt, kun monen kunnan taloustilanne on vaikea koronaviruksen takia. Me haluamme varmistaa, ettei kunnissa irtisanota niitä ammattilaisia, jotka tekevät väsymättä töitä kuntalaisten hyvinvoinnin eteen myös koronakriisin keskellä.
Hallitus tukee voimakkaasti kuntien taloutta, jotta voimme varmistaa, että hyvinvointi- ja peruspalveluiden tuottaminen ei vaarannu edes koronakriisin keskellä: tukipaketin avulla myös kunnissa onnistutaan tekemään suomalaisten hyvinvointia ja Suomen elpymistä tukevia päätöksiä.
Päätökset pähkinänkuoressa
- Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 12,5 miljardia euroa vuonna 2021.
- Peruspalveluiden valtionosuuksiin tehdään kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus, josta 20 miljoonaa euroa kohdennetaan harkinnanvaraiseen korotukseen.
- Yhteisöveron jako-osuuteen tehdään 10 % määräaikainen korotus edelleen vuodelle 2021 (kokonaisvaikutus on noin 550 miljoonaa euroa).
- Hallitus sitoutuu purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023.
- Kuntataloutta tukee myös edellä todettu linjaus siitä, että valtio korvaa täysimääräisesti kaikki koronaan liittyvät välittömät kustannukset kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot. Lisäksi kunnat saavat uusiin ja laajeneviin tehtäviin täyden valtionrahoituksen