Pe­rus­tu­lo ja te­ra­pia­ta­kuu toi­si­vat mie­len­rau­haa ko­ro­nan kes­kel­le

Kansanedustaja ja eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsen Katja Hänninen on huolissaan koronan aiheuttaman kriisin vaikutuksista mielenterveyden häiriöihin sairastuneisiin tai niihin, jotka ovat vasta parantumassa mielenterveysongelmasta. Myös perusterveen ihmisen mieli voi olla nyt koetuksella, mutta mieleltään jo valmiiksi hauraat ovat erityisessä riskiryhmässä.

– THL:n riskiryhmät kattavat ne, joille korona aiheuttaa todennäköisemmin vakavia, sairaalahoitoa vaativia oireita. Lisäksi meidän on huolehdittava niistä, jotka ovat riskiryhmässä koronan aiheuttaman ahdistuksen ja pelon suhteen, Hänninen toteaa.

Koronaviruksen torjunta vaikuttaa monella eri tavalla ihmisten arkeen. Monissa perheissä lapset ovat nyt kotona koko ajan. Varhaiskasvatusikäisten lasten tarpeet sekä koululaisten etäopetus kuormittavat erityisesti niitä perheitä, joissa arjen jaksaminen on esimerkiksi vanhemman tai lapsen mielenterveyden häiriön takia ollut muutenkin koetuksella. Päiväkodeista ja kouluista saatu ammattikasvattajien tuki on tärkeää vanhempien jaksamiselle. Tämä tuki voi olla nyt lähes kokonaan katki, koska etäopetus kuormittaa myös opettajia tai yhteyttä päiväkotiin ei ole.

Tällä hetkellä kukaan ei osaa sanoa, minkälaiset pitkäkestoiset vaikutukset kriisillä on mielenterveyteen. Meidän päättäjien on oltava tässä valppaina ja tehtävä kaikkemme, jotta ongelmien ennaltaehkäisyn palvelut saavat riittävän rahoituksen. Emme saa toistaa 1990-luvun laman virheitä.

– Joka neljännen lapsen vanhemmalla on ollut Suomessa lapsen elinaikana mielenterveyden ongelmia. Myös lasten oirehtiminen on yleistä. Myös normaalioloissa ongelmat monesti kasaantuvat ja perheet jäävät ongelmiensa kanssa liian yksin. Poikkeusoloissa tämä ilmiö pahenee, kun suurella osalla perheistä on huolta myös toimeentulosta.

Tilanne on kuormittava myös monelle yksin elävälle, joiden läheiset ovat eristyksissä omissa kodeissaan. Kontaktilla toisiin ihmisiin on suuri merkitys mielenterveydelle. Järjestöjen tekemä työ on todella tärkeää mielenterveysongelmien hoidossa. Nyt esimerkiksi moni vertaistukiryhmä on tauolla, mutta onneksi järjestöt ovat kehittäneet luovasti myös uusia ratkaisuja tässä tilanteessa.

– Tällä hetkellä kukaan ei osaa sanoa, minkälaiset pitkäkestoiset vaikutukset kriisillä on mielenterveyteen. Meidän päättäjien on oltava tässä valppaina ja tehtävä kaikkemme, jotta ongelmien ennaltaehkäisyn palvelut saavat riittävän rahoituksen. Nyt emme saa toistaa 1990-luvun laman virheitä, vaan meidän on huolehdittava niin kriisin aikana kuin sen jälkihoidossa perheiden tuesta, mielenterveyspalveluiden saatavuudesta ja riittävästä perusturvan tasosta. Terapiatakuu ja perustulo ovat tämän kriisin seurauksena entistä ajankohtaisempia tavoitteita.