– Samalla kun julkisen talouden täytyy venyä äärirajoilleen tukiessaan tavallisia, jopa keskituloisia kotitalouksia sähkölaskuista selviämisessä, on kaupan ala tehnyt huippuvoittoja. Eihän tämä sovi kenenkään oikeustajuun. Peruselintarvikkeiden hintatasoa pitää voida suitsia yleisen hintatason noustessa kohisten, Said Ahmed sanoo.
Ruoan hintaa pitäisi suitsia kuluttajahintojen nousukatolla.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta on aiemmin syksyllä todettu, että yleisen hintatason noustessa ja inflaation laukatessa hintojaan nostavat myös ne yritykset, joiden kustannukset eivät nousisikaan samaa tahtia. On siis suoranainen uhka, että tilannetta käytetään hyväksi. Jopa peruselintarvikkeiden hintoihin on tullut ilmaa.
– Jokainen on varmasti tässä vaiheessa huomannut, että kauppalasku on kasvanut kovaa vauhtia. Tilastot kertovat lähes 16 prosentin vuosimuutoksesta elintarvikkeiden hinnoissa. Nähdäkseni on kohtuullista vaatia, että ruoan hintaa ei nosteta vain inflaation varjolla, Said Ahmed sanoo.
– Hintoja pitäisi suitsia esimerkiksi kuluttajahintojen nousukatolla. Lisäksi mielestäni pitäisi harkita ylisuurten, ansiottomien voittojen verottamista samaan tapaan kuin sähköyhtiöiden windfall-verolla nyt aiotaan tehdä. Kun ihmisten toimeentulo on uhattuna, kaikki keinot on otettava käyttöön, jotta perheillä on varaa ruokaan, Said Ahmed vaatii.
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys ruoan hinnan nousuun ja siihen liittyvien perusteettomien voittojen estämiseksi tehtävistä toimista
Eduskunnan puhemiehelle
Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan lokakuussa 2022 elintarvikkeiden vuosimuutos oli 15,86 prosenttia. Tämän vuoden tammikuussa vuosimuutos oli vielä 2,44 prosenttia edelliseen vuoteen verraten. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä johtuvat energian ja muiden kustannusten hinnan nousu näkyvät rajusti ihmisten arjessa. Sähkön hinnan nousu kurittaa jo keskituloisiakin ihmisiä, ja pienituloisten toimeentulo on vaarantumassa hallituksen tukitoimista huolimatta. Pienituloisessa kodissa ei ole montaa asiaa mistä tinkiä, ja ruoan hinnan nousu tarkoittaa monissa perheissä yksipuolisempaa ja niukempaa ruokaa.
Geopoliittiset syyt ruoan hinnan nousuun ovat vaikeasti hallittavissa, mutta vähittäiskaupan toimijoiden ylisuurten voittojen suitsiminen olisi paikallaan, kun tavalliset kansalaiset joutuvat taistelemaan toimeentulonsa kanssa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA on todennut, että yleisen hintatason noustessa ja inflaation laukatessa myös ne yritykset nostavat hintojaan, joiden kustannukset eivät nousisikaan samaa tahtia. On siis suoranainen uhka, että tilannetta käytetään hyväkseen ja jopa peruselintarvikkeiden hintoihin on tullut ilmaa.
Esimerkiksi Kesko ilmoitti tehneensä heinä-syyskuussa kaikkien aikojen liikevoiton, yhteensä 242,4 milj. euroa. Ottamatta kantaa yksittäisen liikevoittotuloksen takana oleviin syihin, yleisesti elintarvikkeiden hintojen pitäisi olla ennakoitavampia sekä voittojen ansaittuja. Ukrainan sota sekä Venäjän lietsoma energiasota Eurooppaa vastaan aiheuttavat suuria paineita niin julkiselle taloudelle kuin kotitalouksille. Julkisen talouden tukiessa tiukoilla olevia suomalaisia kotitalouksia tulee varmistua siitä, että vähittäiskaupan tekemissä voitoissa ei ole ilmaa ja että ylisuuret, perusteettomat voitot verotetaan. Ruoan hinnan nousua voitaisiin hidastaa esimerkiksi asettamalla kuluttajahintojen nousukatto ja vähittäiskaupan voitoille voitaisiin säätää ansiottomien, ylisuurten voittojen windfall-vero samaan tapaan, kuin sähköyhtiöiden voitoille nyt tehdään.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus toimia varmistaakseen, ettei elintarvikkeiden hintataso nouse perusteetta yleisen hintatason mukana, ja edistääkseen elintarvikkeiden hinnan nousuun liittyvien ylisuurten, perusteettomien voittojen verottamista yleisen hintatason noustessa?