Lohikosken mukaan kaivostoiminnasta aiheutuu poikkeuksetta haittaa ympäristölle. Viimeksi brittiomisteinen sijoitusyhtiö Pallagen ja kanadalainen kaivosjätti Mawson ovat osoittaneet kiinnostusta kaivostoimintaan Päijänteen rannoilla.
– Yhteensä yli miljoona ihmistä käyttää Päijännetunnelin vettä. Myös Kymijoen vesistön luontoarvot ovat uhattuina, mikäli malminetsintävaraukset johtavat kaivostoimintaan, Lohikoski toteaa.
Yli miljoona ihmistä käyttää Päijännetunnelin vettä.
Päijännetunnelin kautta tulevasta vedestä juoma- ja käyttövetensä ottavat Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo ja Tuusula. Kymijoki alkaa Päijänteestä ja laskee Suomenlahteen Loviisassa, Pyhtäällä ja Kotkassa. Mahdollisille kaivostoiminnan vaikutuksille olisivat alttiina kaikki Kymijoen varrella olevat kunnat Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla.
Lohikoski perää kirjallisessa kysymyksessään myös kaivoslain uudistuksen nopeuttamista. Hän kehottaa puolustamaan Suomen ainutkertaisen arvokasta järviluontoa jo ennen kuin kaivoslain uudistus saadaan vietyä loppuun.
– Vasemmistoliitto on jo vuosia ajanut kaivoslain uudistusta, joka nyt on käynnissä. Lukuisat kaivosyhtiöt suunnittelevat hankkeitaan Suomeen nykyisen kaivoslain ollessa vielä voimassa, juuri sallivan ja löyhän sääntelyn takia, Lohikoski kertoo.
Vasemmisto haluaa, että kaivostoimintaa säännellään tiukemmin.
Nykyistä kaivoslakia on arvosteltu lepsusta suhtautumisesta kaivosyritysten ympäristövastuuseen. Viime vuosina on saatu lukea juuri kaivosten vesistöjen pilaamiseen liittyvistä, mittavista seurauksista.
– Vasemmisto haluaa, että kaivostoimintaa säännellään tiukemmin. Meidän on vahvistettava luontoarvojen suojelua ja paikallista päätäntävaltaa siitä, tuleeko alueelle kaivoksia. Näin on kirjattu myös hallitusohjelmaan, Lohikoski sanoo.
Pia Lohikosken kirjallinen kysymys 10.5.2021
Kirjallinen kysymys
Päijänteen alueen puhtaan luonnon ja pääkaupunkiseudun juomaveden turvaamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Brittiomisteinen sijoitusyhtiö Pallagen ja kanadalaisen kaivosjätti Mawson ovat osoittaneet kiinnostuksensa kaivostoimintaan Sysmän, Asikkalan, Heinolan ja Jyväskylän alueilla, Päijänteen rannoilla. Pallagen jätti malminetsintävarauksen Turvallisuus- ja kemikaalilaitokselle huhtikuussa 2021. Varaus on voimassa vuoden 2022 joulukuuhun saakka.
Varausilmoitus antaa toimijalle etuoikeuden malminetsintälupaan. Toimijalla on oikeus tehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, mikäli toimenpiteestä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä. Varaus ei kuitenkaan oikeuta malminetsintään, kaivamiseen eikä louhimiseen. Varaajan suunnitelmissa on tehdä alueella kaivoslain 7 §:n mukaista etsintätyötä, geologista kartoitusta, maaperä- ja moreeninäytteenottoa, vähäistä näytteenottoa alueen kalliopaljastumista sekä korkean resoluution geofysiikan lentomittauksia.
Kilpailijat eivät voi hakea varatulle alueelle malminetsintälupaa tai kaivoslupaa. Jos toimija myöhemmin hakee malminetsintälupaa, pyydetään lausunnot kunnalta ja maanomistajat voivat antaa omat muistutuksensa. Varsinaisen kaivoksen perustaminen vaatii myös kaivosluvan, jonka hakuvaiheessa haitankärsijöillä on mahdollista tulla kuulluksi. Tässä vaiheessa muilla kuin kilpailevilla malminetsijöillä ole valituslupaa varauksesta.
Päijänteen alueilla on tällä hetkellä noin 500 km2:n malminetsintävaraus. Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi ja kansallismaisema-alue. Sen alueella sijaitsee myös Päijänteen kansallispuisto.
Päijännetunnelista juoma- ja käyttövetensä ottavat Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo ja Tuusula. Yhteensä yli miljoona ihmistä käyttää Päijännetunnelin vettä.
Lisäksi mahdollisille kaivostoiminnan vaikutuksille olisivat alttiina kaikki Kymijoen varrella olevat kunnat Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla. Joki alkaa Kymijoen vesistön pääjärvestä Päijänteestä ja laskee Suomenlahteen viitenä suuhaarana Loviisassa, Pyhtäällä ja Kotkassa.
Nykyisen kaivoslain ollessa vielä voimassa, lukuisat kaivosyhtiöt suunnittelevat projektejaan Suomeen juuri sallivan ja löyhän sääntelyn takia. Kaivoslain uudistuksessa on tarkoitus parantaa kuntien ja paikallisten ihmisten sanavaltaa siinä, mihin kaivoksia saa perustaa, ja suojella luontoarvoja paremmin. Uudistus on kuitenkin lykkääntynyt, ja toivon, että sen eteenpäin vientiä nopeutetaan.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo varmistaa, että suomalaisille elintärkeät juomavesivarannot Päijänteessä suojellaan saastumiselta nykyisen lain voimassaoloaikana
ja
Miten kaivoslain uudistuksessa aiotaan huolehtia siitä, että paikallisten etu ja korvaamattomat luonnonvarat huomioidaan nykyistä paremmin?
Helsingissä 10.5.2021
Pia Lohikoski
Kansanedustaja
Vasemmistoliitto