Suu­rin lin­ja­va­lin­ta on, ke­nen eh­doil­la ta­lous­po­li­tiik­kaa teh­dään

Kevään vaaleissa ollaan linjavalinnan edessä, kirjoittaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson Savon Sanomissa 19.3.2019. Panostetaanko jatkossa eniten tarvitseviin ja Suomen tulevaisuuteen ja rahoitetaanko muutosta oikeudenmukaisilla verouudistuksilla?

Uutissuomalaisen (SS 2.3.) mukaan valtaosa Keskisuomalaisen lehtien ja sanomalehti Karjalaisen vaalikoneisiin vastanneista ehdokkaista korottaisivat mieluummin ansiotuloverotusta kuin leikkaisivat palveluista tai etuuksista. Tulos vastaa hyvin myös niitä tuloksia, joita on saatu, kun on selvitetty kansalaisten veronmaksuhalukkuutta. Suomalaiset ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin kannattajia, eikä veronmaksuakaan pidetä ongelmana, kun rahat käytetään yhteiskunnan tärkeisiin palveluihin, esimerkiksi vanhustenhuoltoon ja koulutukseen.

Hallituksen politiikka on ollut päinvastaista. Tämän vaalikauden aikana se on esimerkiksi käyttänyt yli 1,5 miljardia euroa suurituloisia suosiviin verokevennyksiin.

Tämän he ovat tehneet samaan aikaan, kun ovat leikanneet sosiaaliturvasta ja koulutuksesta.

Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle jo valmiiksi hyvin pärjäävien suomalaisten verokevennykset ovat olleet tärkeämpiä kuin huonoimmin pärjääviltä ja tulevaisuudelta leikkaamisen lopettaminen.

Kokoomus lupaa seuraavissa vaaleissa jatkoa tälle politiikalle. Muun muassa tupakka-, alkoholi-, sähkö- ja lämmityspolttoaineiden veronkorotuksilla halutaan rahoittaa miljardin euron tuloveroalennus.

Mittavat veroalennukset maksavat nekin ja ne pitää rahoittaa jotenkin. Tällä vaalikaudella kokoomus ja keskusta ovat rahoittaneet ne leikkaamalla pienituloisilta.

Suurin linjavalinta seuraavissa eduskuntavaaleissa on, mihin taloudellinen liikkumavara käytetään, eli vaihtuuko nykypolitiikka niin, että eniten tarvitseviin sekä Suomen tulevaisuuteen panostetaan. Toinen keskeinen kysymys on toteutetaanko rahoitus oikeudenmukaisilla verouudistuksilla.

Vasemmistoliitto kannattaa ympäristölle haitallisten suuryritysten verotukien karsimisia, suurten pääomien ja omaisuuden verotuksen kiristämistä ja verovälttelyn vastaisten toimien tehostamista.

Suomalaisten varallisuuserot ovat kasvaneet tasaista vauhtia viimeisten vuosikymmenten ajan, ja meidän mielestämme ei ole oikein, että listaamattomien yritysten rikkaat omistajat voivat nostaa verottomia osinkoja.

Holding-yhtiörakenteet, vakuutuskuoret, erityiset sijoitusrahastot ja monimutkaiset verosuunnittelujärjestelyt tarkoittavat, että suursijoittajat maksavat usein merkittävästi pienempää veroa kuin palkansaajat tai piensijoittajat, joilla on suoria omistuksia tai osuuksia tavallisissa rahastoissa.

Tulojen kasvaessa tosiasiallinen veroaste voi jopa laskea. Mielestämme pienimpien pääomatulojen veroastetta voitaisiin keventää, ja vastaavasti suurimpien tulojen kiristää.

Veroesityksillämme olisi mahdollista kerätä arviolta yli kaksi miljardia euroa lisää valtion kassaan. Samalla verotuksen oikeudenmukaisuus kasvaisi. Nämä varat me haluamme suunnata eriarvoisuuden vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään sekä uuden työn edellytysten parantamiseen.

Nämä eivät ole holtittomia vaalilupauksia, vaan hyvinvointia vahvistavia sellaisia. On arvovalinta, mihin yhteiskunnan yhteisiä varoja käytetään. Me haluamme käyttää niitä suomalaisen hyvinvointivaltion, eli muun muassa ikäihmisten palveluiden ja koulutuksen vahvistamiseksi.

Li Andersson

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 19.3.2019