5. Ympäristökestävä yhteiskunta
Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste ja ilmastokestävän yhteiskunnan rakentaminen suuruusluokaltaan hyvinvointivaltion rakentamiseen verrattavissa oleva tehtävä. Aika on kuitenkin käymässä vähiin, ja siksi meidän on toimittava nyt. Ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta meillä on vastuu toimia.
Ilmastonmuutos ei ole ainoa maapalloa ja ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaava ihmisen aiheuttama ympäristöongelma. Yhdessä luonnon monimuotoisuuden pienenemisen ja muiden ympäristöongelmien kanssa kietoutuu ilmastomuutos osaksi yhtä suurta fossiilikapitalismin aiheuttamaa ympäristökriisiä, joka heikentää planeettamme elinolosuhteita, mutta myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
Suomella ja suomalaisilla on velvollisuus tehdä oma osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi – niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Me emme voi yksin pelastaa maapalloa, mutta meillä on velvollisuus sopeuttaa oma elämämme ympäristön vaatimien reunaehtojen mukaiseksi. Samalla me voimme näyttää esimerkkiä muulle maailmalle, miten ympäristökestävä elämäntapa voidaan sovittaa yhteen eriarvoisuutta kaventavan ja hyvinvointia lisäävän politiikan kanssa. Hiilineutraali hyvinvointivaltio on paras vientituote, jonka Suomi voi viedä maailmalle.
5.1 Ilmastokestävä talous
Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää poliittisen ilmaston muutosta. Vasemmistoliitto katsoo, että ympäristökestävyydestä on tehtävä kaikkea politiikkaa määrittävä tekijä: kestävää yhteiskuntaa voidaan rakentaa ainoastaan ympäristön asettamien reunaehtojen puitteissa. Ympäristö- ja ilmasto on otettava läpileikkaavasti huomioon kaikilla politiikan sektoreilla. Tavoitteena on oltava, että Suomi on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2030 ja koko Eurooppa vuonna 2040. Tämän jälkeen on molempien oltava nettonegatiivisia. Tavoitteen saavuttaminen vaatii päästövähennystavoitteiden tiukentamista ja sektorikohtaisten suunnitelmien laadintaa.
Kysymys siitä, mihin meillä on varaa, on määriteltävä uudestaan. Myös kestävyysvaje on määriteltävä uudestaan. On kysyttävä, mihin meillä on ympäristönäkökulmasta varaa sen sijaan, että mietimme ainoastaan, mihin rahat riittävät. Meidän on laskettava ympäristöllistä kestävyysvajetta ja pienennettävä seuraaville sukupolville jätettävää ympäristövelkaa. Myös Euroopan rahaliiton talouskurisäännöt ja rahajärjestelmä on määriteltävä uudestaan tästä näkökulmasta.
Valtion talouden ja toiminnan suunnittelua ohjaavaksi reunaehdoksi on eurojen rinnalle nostettava päästöt ja päästöbudjetit. Eri hallinnon, yhteiskunnan ja talouden osa-alueille on määriteltävä vuosittaiset päästö- ja luonnonvarabudjetit, joita ei voi ylittää.
Politiikan ja yhteiskunnan mittaaminen vaatii uudistamista. Bruttokansantuotteen kasvu ei voi enää olla yhteiskuntapolitiikkaa määrittävä mittari, vaan sen rinnalle on nostettava päästöjä ja todellista hyvinvointia mittaavia tunnuslukuja. Kasvu ei ole itseisarvo, mutta hyvä ja ympäristökestävä elämä on.
Ilmastonmuutos ja ympäristökriisi ovat seurausta kestämättömästä talous- ja yhteiskuntamallistamme, fossiilikapitalismista, joka ei huomio planetaarisia reunaehtoja. Ilmastonmuutos on pääosin seurausta fossiilisten energianlähteiden käytöstä vapautuneesta hiilidioksidista sekä maankäytön muutoksista, jotka ovat vähentäneet hiilinieluja. Talousjärjestelmämme on rakennettu fossiilisten energianlähteiden käytön varaan ja nyt se pitää irrottaa niistä.
Talousmallimme rakentuu kestämättömästi jatkuvan luonnon resurssien kulutuksen kasvun varaan. Vauraus ja pääoman kasvu on rakennettu osittain savijaloille, tuhoamalla ja riistämällä ympäristöä ja tulevien sukupolvien elämän edellytyksiä. Resurssien kulutuksen jatkuva kasvu on kuitenkin mahdotonta rajallisten resurssien maapallolla. Nykyinen talousmalli tuhlaa resursseja ja tuottaa kasvavan määrän jätteitä, kun raaka-aineet ja tuotteet heitetään pois kertakäytön jälkeen eikä ravinnekierrosta huolehdita. Kertakäyttöön ja neitseellisten luonnon resurssien käytön varaan rakennettu tuhlaileva kertakäyttötalous on korvattava uudelleenkäyttöön ja säästäväisyyteen perustuvalla fossiilivapaalla kiertotaloudella.
Ilmastokestävän yhteiskunnan rakentaminen vaatii muutoksia talousmalliimme ja talouden ohjaamisen tapoihin. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan tarvitsemme kannusteita, rajoituksia ja taloudellista ohjausta. Verotuksen ohjaavaksi periaatteeksi on eriarvoisuuden torjunnan rinnalle nostettava ympäristöohjaus. Saastuttajan ja ympäristöhaittojen aiheuttajan on maksettava, ja ympäristökestävistä valinnoista on tehtävä taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja.
Suomi, Eurooppa ja koko maailma tarvitsevat oman ekologisen jälleenrakennuksen ja ilmastohyvinvoinnin ohjelmansa, green new dealin, jonka avulla luodaan suunnitelma siirtymiseksi kohti ilmastoviisasta ja ympäristökestävää taloutta sekä tehdään suunnitelma työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamisesta ja eriarvoisuuden kaventamisesta muuttuvassa taloudessa. Ohjelmassa on hahmoteltava tarvittavien investointien toteuttaminen sekä verotuksen ja lainsäädännön muutostarpeet. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei saa johtaa eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvuun. Siksi ohjelmassa on hahmoteltava myös ne tavat, joilla verotuksen tuloeroja tasaava vaikutus vahvistuu sekä ne muutokset, joilla ympäristöverojen kasvu korvataan pienituloisille verotuksella tai sosiaaliturvaa vahvistamalla.
Ilmastonmuutoksen torjuminen nähdään usein uhkana työpaikoille. Jotkin työpaikat väistämättä katoavat ja työn sisällöt muuttuvat, mutta fossiilisista polttoaineista irrottautuminen, ympäristöystävällisen paikallisen tuotannon suosiminen ja resurssien uudelleenkäyttöön perustuva kiertotalous voivat itseasiassa synnyttää nykyistä enemmän uutta työtä. Joka tapauksessa työ muuttuu, joten työntekijöille on luotava muutosturvaa ja mahdollistettava uudelleenkoulutusta.
Vasemmistoliiton tavoitteet:
- Suomessa ja Euroopassa on luotava ekologinen jälleenrakennusohjelma (Green New Deal) yhteiskunnan kokonaisvaltaiseksi muuttamiseksi ympäristökestävällä, sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
- Toteutetaan ekologinen verouudistus, jossa verot määräytyvät aiheutettujen päästöjen mukaan.
- Euroopassa on talouskurin sijaan harjoitettava ekologisen jälleenrakentamisen mahdollistavaa Green New Deal -politiikkaa. Euroopan keskuspankin rahapoliittiset toimet on suunnattava ympäristön kannalta mielekkäällä tavalla.
- Luodaan kestävän siirtymän ohjelma, jossa linjataan, miten verotuksen progressiota parannetaan ja ympäristöverojen korotukset korvataan pienituloisille ja estetään tuloerojen kasvu sekä miten tuetaan aloja ja alueita, jotka menettävät fossiilisten polttoaineiden käyttöön sidoksissa olevaa työtä.
- Pienennetään ja lopulta luovutaan turpeen verotuesta.
- Vähennetään yritystukia, jotka kytkeytyvät fossiilisten polttoaineiden käyttöön.
- Kehitetään arvonlisäverotusta päästöperusteiseen suuntaan.
- Korotetaan fossiilisten polttoaineiden veroja päästöperusteisesti.
- Otetaan kaikissa julkisissa investoinneissa huomioon päästövaikutukset ja minimoidaan niitä.
- Velvoitetaan eläkerahastot raportoimaan niiden fossiilisijoituksista sekä vähentämään niitä.
- Velvoitetaan rahoitusmarkkinatoimijoita hiiliriskien raportointiin.
- Otetaan käyttöön päästöperusteinen lentovero.
- Edistetään hiilitullien käyttöönottoa EU:n ulkorajoille. Tavoitteena on globaali markkinaympäristö, jossa vähähiilisyys on aidosti kilpailuetu suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille.
- Edistetään tuotteiden käyttöiän pidentämistä luomalla kannustimia tuotteiden korjaukseen siirtämällä korjauspalvelut alennettuun arvonlisäverokantaan.
- Kielletään EU-tasolla tuotteiden keinotekoinen vanhentaminen.
- Rahoitetaan riippumatonta tutkimusta, joka tuottaa yhteiskunta- ja käyttäytymistieteeseen nojaavaa tietoa ja koulutusta ilmastonmuutoksen torjunnan tueksi.
5.2 Vähemmän päästöjä
Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii päästöjen nopeaa vähentämistä. Se on vaikeaa, mutta ei mahdotonta.
Energian tuotannosta on tehtävä päästötöntä. Energiantuotanto ja fossiilisten polttoaineiden käyttö aiheuttaa suuren osan globaaleista päästöistä. Suomessa erityisiä haasteita ovat Helsingin ja eräiden muiden suurten kaupunkien kaukolämmön päästöjen vähentäminen sekä turpeen energiakäytön alasajo. Energiantuotannossa on siirryttävä kohti uusiutuvia ja vähäpäästöisiä energianlähteitä. Erityisesti tuuli-, aurinko- ja geotermisessä voimassa on paljon lisäyspotentiaalia. Päästöttömien ja vähäpäästöisten energiatuotantomuotojen kannattavuus on varmistettava verotuksen päästöohjaavuudella.
Tulevaisuuden energiajärjestelmä on hajautettu ja älykäs. Uusiutuvan pienenergian tuotantoa on kannustettava ja tuettava nykyistä enemmän. Bioenergia on osa Suomen energiapalettia, mutta bioenergian tuotannon on täytettävä kestävyyskriteerit ja oltava kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna kestävää.
Liikenne ja asuminen ovat merkittäviä päästölähteitä ja myös ne on irrotettava fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Meidän on muutettava liikennejärjestelmäämme, vähennettävä liikennesuoritteita ja korvattava fossiiliset polttoaineet muilla käyttövoimilla. Eri puolilla Suomea tarvitaan erilaisia ratkaisuja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, mutta väestörikkaat kaupunkiseudut ovat avainasemassa muutoksessa. Liikenneratkaisuja suunniteltaessa on otettava huomioon alueelliset erot, sillä samat ratkaisut eivät toimi Kainuussa ja Kalliossa.
Liikennesuoritteiden määrää on vähennettävä älykkäällä maankäytön suunnittelulla ja etäyhteyksien käytöllä. Erityisesti kaupunkiseuduilla maankäytön suunnittelussa on mahdollistettava joukko- ja kevyen liikenteen käyttö. Liikenteen tehokkuutta on parannettava panostamalla raideliikenteeseen ja muuhun joukkoliikenteeseen. Kevyenliikenteen suoritteiden osuutta on kasvatettava erityisesti kaupunkiseuduilla.
Henkilöautoja tarvitaan myös tulevaisuudessa, erityisesti haja-asutusalueilla. Henkilöautojen päästöjä voidaan kuitenkin leikata vaihtamalla fossiiliset polttoaineet biokaasuun ja muihin kestäviin biopolttoaineisiin, lisäämällä hybridi- ja sähköautoilua sekä kehittämällä vety-teknologiaa. Henkilöautoilun tehokkuutta voidaan myös kasvattaa erityisesti kaupunkiseuduilla lisäämällä kyydin jakamista ja yhteiskäyttöautoilua. Digitalisaatio muuttaa kaikkia elämän osa-alueita eikä liikkuminen ole tästä poikkeus. Erityisesti tiheästi asutuilla kaupunkiseuduilla liikkumista tulee tulevaisuudessa tarkastella ensisijaisesti palveluna, ei omistajuuden näkökulmasta.
Lentoliikenteen matkustajamäärät kasvavat voimakkaasti ja suomalaistenkin tekemät lentomatkat ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Lentoliikenteen kasvu on saatava taittumaan, sillä sen ilmastovaikutukset kattavat 2-3 prosenttia ihmisen aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä. Lentämisen päästöt ovat pitkälti luksuspäästöjä, sillä vain harvalla lentämisessä on kyse ihmisoikeuksien toteutumisesta tai perustarpeiden tyydyttämisestä. Esimerkiksi Suomessa suurin osa lentomatkoista on vapaa-ajanmatkoja. Lentoliikenne on myös aliverotettua suhteessa muuhun liikenteeseen, eikä ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa ole sijaa vapaamatkustajille. Koska lentoliikenne on lähtökohtaisesti globaalia, pitäisi myös ratkaisut tehdä maailmanlaajuisesti. Kuitenkin jos riittäviin globaaleihin toimiin ei pystytä, pitää lentoliikennettä ryhtyä verottamaan EU:n laajuisesti tai kansallisesti.
Henkilöliikenteen ohella huomiota on kiinnitettävä tavara- ja rahtiliikenteeseen. Rahtiliikennettä on saatava entistä enemmän liikkumaan raiteilla, mikä edellyttää panostuksia raideyhteyksiin. Raskaan rekkaliikenteen sähköistyminen ei ole lähiaikoina realistista, mutta biokaasu on potentiaalinen keino raskaan liikenteen päästöjen vähentämiseen. Myös meriliikennettä on muutettava vähäpäästöisemmäksi, mikä edellyttää kansainvälisen sääntelyn tiukentamista. Rahtiliikenteen päästöjä voidaan vähentää myös suosimalla paikallisesti tuotettuja hyödykkeitä ja vähentämällä turhan tavaran kulutusta ja rahtaamista ympäri maailmaa.
Asuminen ja asuntojen lämmitys kuluttaa paljon energiaa. Olennaista on tehdä asumiseen käytetystä sähköstä ja kaukolämmöstä mahdollisimman vähäpäästöistä. Muitakin muutoksia kuitenkin tarvitaan. Rakentamisen päästöjä on hillittävä korjaamalla olemassa olevaa rakennuskantaa purkamisen sijaan sekä kiirehtimällä rakentamisen hiilijalanjäljen arviointityökalun käyttöönottoa. Rakentamisen päästövähennyksiä on etsittävä myös materiaalien kierrätyksen keinoin.
Kaikkien kiinteistöjen energiatehokkuuteen on panostettava ja kiinteistöjen energiaremontteja tuettava nykyistä enemmän. Energiaremontteja on tuettava niin, että kustannus-hyötysuhde on yksittäisen asukkaankin osalta positiivinen. Näin pienituloisten asumisen edellytykset eivät vaarannu. Suorasähkökiinteistöjen energiankulutusta voidaan leikata esimerkiksi maa- ja ilmalämpöpumppujen avulla. Öljylämmityksestä on 2030-luvulla luovuttava ja korvattava öljykattilat lämpöpumpuilla tai kestävästi tuotetulla kaukolämmöllä. Vanhoissa kerrostaloissa voidaan panostaa esimerkiksi poistoilman lämmön talteenottoon ja energiatehokkaisiin ikkunoihin sekä asentaa katolle aurinkopaneelit.
Vasemmistoliiton tavoitteet:
- Kehitetään energiaverotusta entistä päästöohjaavampaan suuntaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi. Luodaan tavoiteaikataulu fossiilisista luopumiselle.
- Järjestetään huutokauppoja uusien uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittämiseksi ja tukemiseksi. Ohjataan tutkimus- ja tuotekehitysvaroja energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiajärjestelmien kehittämiseen.
- Olemassa olevat ja rakenteilla olevat ydinvoimalat ovat osa energiantuotantopalettia, mutta uusia suurydinvoimahankkeita ei käynnistetä. Pienten modulaaristen ydinvoimaloiden kehitystä seurataan ja selvitetään. Lähtökohtaisesti uudet investoinnit tehdään uusiutuvaan energiaan ydinpolttoaineen louhinnan ja loppusijoituksen ekologiset ongelmat on tiedostettava ilmastonmuutoksen aiheuttamien uhkien ohella.
- Edistetään aurinkoenergian ja muun uusiutuvan energian tuotantoa julkisissa palvelurakennuksissa sekä kaupallisissa kiinteistöissä.
- Parannetaan uusiutuvan pienenergiantuotannon investointitukea ja poistetaan byrokraattisia esteitä. Uudistetaan lainsäädäntöä, jotta sähköautojen akut voivat toimia sähköverkon tasausvarastona.
- Vahvistetaan Suomen ja muiden pohjoismaiden välisiä sähkön siirtoyhteyksiä.
- Tuetaan pienituloisia kotitalouksia ilmastoystävällisissä energiaremonteissa, esimerkiksi öljykattiloiden korvaamisessa maa- ja ilmalämmöllä. Luodaan kotitalousvähennystä täydentämään uusi kotitalousavustus, joka mahdollistaa energiaremonttien kaltaiset, kotitalousvähennyksellä tuetut työt myös pienituloisille.
- Parannetaan asunto-osakeyhtiöiden, asukasosuuskuntien ja omakotitalojen energiatehokkuutta ja ilmastoviisautta energiaremonttien investointituella. Vaihtoehtoisesti laajennetaan kotitalousvähennys kattamaan myös asunto-osakeyhtiöiden ja -osuuskuntien energiatehokkuutta tai uusiutuvan energian käyttöä parantavat hankkeet.
- Uudistetaan kiinteistöverotusta maltillisesti tukemaan kestävää rakentamista ja kehitetään lainsäädäntöä huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset.
- Yhteensovitetaan liikenteen ja maankäytön suunnittelu nykyistä paremmin. Maankäytön, asumisen ja liikenteen asiat on yhdistettävä rakennetun ympäristön ministeriöksi.
- Kehitetään liikenteen verotusta päästöohjaukseen perustuen, huomioiden ammatti- ja työmatkaliikenteen tarpeet. Vahvistetaan päästöverotuksen ohjaavuutta.
- Jatketaan biokaasukonvertiotukea sekä uusien biokaasuautojen hankintatukea ja lisätään kannusteita biokaasun tankkausasemien rakentamiseen.
- Lisätään joukkoliikennetukea, jotta joukkoliikenteestä tulee toimiva ja houkutteleva vaihtoehto oman auton käytölle.
- Investoidaan raiteisiin ja raideyhteyksiin. Lisäpanostuksia tarvitaan sekä perusväylänpitoon että kehittämishankkeisiin. Ratapihojen toimivuus, kaksoisraiteet ja nopeat yhteydet vaativat pitkäjänteistä suunnittelua.
- Tiukennetaan autoverotuksen päästöporrastusta.
- Autokannan muuttumiseen tähtäävien määräaikaisten tukien, kuten romutuspalkkion tai konvertiotuen, tulee määräytyä tulojen perusteella. Tämä mahdollistuu uuden tulorekisterin myötä. Muutos kohdentaisi tuet oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti.
- Otetaan käyttöön päästöpohjainen lentovero henkilö- ja tavarakuljetukselle ja edistetään myös kansainvälistä lentomaksua.
- Uudistetaan liikenteen polttoaineiden verotuet asteittain kestävää liikkumista tukevaan suuntaan.
- Otetaan käyttöön ruuhkamaksut pääkaupunkiseudulla. Vapautus tietulleista tulee myöntää päästörajat alittavalle ammattiliikenteelle sekä sähköautoille ja kimppakyydeille. Ruuhkamaksujen tuotto tulee käyttää joukkoliikenteen parantamiseen.
- Tuetaan kaasu- ja sähköautojen tankkaus- ja latausverkoston rakentumista koko maahan.
- Uusitaan työmatkaliikenteeseen liittyvät edut kuten pysäköintietu, työmatkavähennys, kilometrikorvaukset ja työsuhdeauton veroetu. Työmatkoilla tulee suosia kevyttä ja julkista liikennettä sekä päästöttömiä henkilöautoja ja kyydin jakamista. Huomioidaan uudistuksessa ammattiliikenteen tarpeet.
- Lisätään kävelyn ja pyöräilyn osuutta infrastruktuuripanosten kohdentumisessa.
- Otetaan käyttöön päästöperusteinen lentovero.
- Tuetaan kansainvälisen merenkulun päästöjen vähentämiseen tähtääviä aloitteita.
5.3 Hiilinielut kasvuun
Päästövähennysten lisäksi meidän on lisättävä hiilen sitomista ilmakehästä ja varjeltava maapallon hiilivarastoja. Maankäyttö on ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Luonnon raivaaminen ihmisen käyttöön kiihdyttää ilmastonmuutosta ja huolimaton maankäyttö on yksi ilmastonmuutosta aiheuttava tekijä. Erityisesti meidän on kiinnitettävä huomiota metsiin, maatalousmaahan ja soihin.
Maanviljelijät ja metsänomistajat voivat olla ilmastosankareita. Maanviljelymenetelmiä kehittämällä maatalousmaan hiilensidontaa voidaan lisätä ja samalla parantaa satovarmuutta ja kannattavuutta. Metsänomistajat voivat lisätä hiilensidontaa kasvattamalla metsät pitkäikäisemmiksi ja ottamalla käyttöön metsänhoitotapoja, jotka maksimoivat hiilen sitoutumisen puihin ja maaperään.
Suomi on metsäinen ja soinen maa, joten metsien ja soiden käyttö on meidän erityiskysymyksemme. Metsillä on myös suuri merkitys ilmaston lisäksi taloudelle ja luonnon monimuotoisuudelle, joten meidän on yhteensovitettava metsien käyttöön kohdistuvat taloudelliset ja ympäristölliset tarpeet.
Metsien käyttötavat on muutettava hiiliviisaiksi ja hakkuiden määrä on mitoitettava niin, että hiilinielut ja hiilivarasto kasvavat niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Olennaista on kehittää metsäteollisuuden jalostusarvoa ja puun käyttötapoja niin, että metsistämme tehdään mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteita, joissa hiili pysyy sitoutuneena pitkään ja jotka korvaavat päästöiltään korkeampia fossiilipohjaisia tuotteita. Metsien kasvatustapoja on tutkittava nykyistä enemmän, minkä lisäksi hiilimetsätaloutta on kehitettävä ja metsänomistajien tietoutta erilaisen metsänkäytön ilmastovaikutuksista lisättävä.
Suot ovat valtavia hiilivarastoja. Suon raivaaminen ja turpeen poltto tuhoaa hiilivarastot ja vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään. Soiden raivaus pelloiksi aiheuttaa paljon päästöjä, joten siitä on luovuttava. Turpeen energiakäyttöä on vähennettävä ja 2030-luvulla siitä on luovuttava kokonaan. Epäonnistuneita metsäojituksia purkamalla ja soiden ennallistamista lisäämällä voidaan vaikuttaa myönteisesti maaperän ilmastopäästöihin. OK
Kaupunkien ja kuntien maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa ja sääntelyssä on normiksi saatava hiilipäästöjen minimointi ja hiilinielujen turvaaminen muun muassa runsaiden viheralueiden, puuston ja puurakentamisen keinoin.
Vasemmistoliiton tavoitteet:
- Kasvatetaan maaperän ja metsien hiilivarastoa kehittämällä maan multavuutta parantavia viljelytapoja yhdessä maanviljelijöiden ja tutkijoiden kanssa.
- Kielletään uusien turvepeltojen raivaus. Mahdollistetaan maanviljelijöille lannan käyttö biokaasuksi levityksen sijaan.
- Lisätään soiden ennallistamiseen varattuja määrärahoja ja kehitetään kemera-tukea epäonnistuneiden metsäojitusten purkamiseen.
- Vähennetään turpeen energiakäyttöä vero-ohjauksella sillä tavoittella, että energiakäytöstä luovutaan kokonaan 2030-luvulla.
- Luodaan turvealan siirtymäohjelma, jolla tuetaan alueita, joihin turpeenkäytön alasajo vaikuttaa. Siirtymäohjelmalla taataan uudelleenkoulutus, työllisyyttä edistävät toimet sekä alueiden energiahuolto.
- Varmistetaan, että puupohjainen biopolttoaine on kestävää. Esimerkiksi kannot ja puiden vihreät osat tulee jättää metsään.
- Hakkuiden määrän tulee olla ilmaston kannalta kestävä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kestävä metsien käytön taso tulee määritellä parhaan saatavilla olevan tieteellisen asiantuntemuksen perusteella, koska jatkuvan metsän kasvatuksen mukaiset metsien hoito- ja harvennushakkuut lisäävät metsien kasvua ja hiilinielua.
- Tuetaan tuotannosta poistettujen peltoalueiden ja ”risukoiden” metsittämistä kasvattamaan hiilinielua.
- Luodaan metsänomistajille kannusteita kasvattaa metsiä pitkäikäisemmiksi ja lisätä hiilen sidontaa luomalla tukimalli, jossa metsänomistaja saa sidotusta hiilestä vuosittaista korvausta.
- Ehkäistään metsäkatoa ja lisätään metsitystä taloudellisten kannustimien ja sanktioiden avulla.
- Edistetään puurakentamista julkisissa rakennuksissa.
- Edistetään viherkertoimen käyttöä rakentamisen sääntelyssä.
5.4 Kestävä ruokajärjestelmä
Ruoalla on suuri rooli jokaisen ihmisen elämässä. Ruoantuotannolla on myös suuri merkitys ilmastolle ja ympäristölle. Ruoan tuotanto aiheuttaa suuren osan päästöistä ja se kytkeytyy myös luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen. Kestävän ruokajärjestelmän rakentaminen on olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää.
Lihan tuotannon ja kulutuksen kasvu on koko maailmaa koskettava ympäristöongelma. Karjaa varten on raivattava koko ajan lisää laidunmaita ja tuotettava rehua. Kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa onkin olennaista ruokajärjestelmän ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämisessä. Myös ilmastoviisaiden lajikkeiden suosiminen on tärkeää ruoan ilmastovaikutusten minimoimiseksi. Ilmastoviisaan ruokavalion koostaminen on kotitalouksien käsissä, mutta julkisen vallan tulee suosia ympäristöystävällistä ruokavaliota suositusten, tukien, joukkoruokailujen ja verotuksen avulla.
Monet kalat ovat terveellistä ja ilmastoviisasta ruokaa, mutta suuri osa maailman kalakannoista on uhattuina ylikalastuksen ja saastumisen takia. Kestävästi kasvatettu kala on osa ympäristöystävällistä ruokajärjestelmää, mutta nykyinen kalankasvatus myös rehevöittää meriä.
Ruokahävikki on suuri ongelma – roskikseen päätyvän ruoan päästöt ovat syntyneet turhaan. Ruokahävikkiä on vähennettävä ruokajärjestelmän kaikissa osissa: pelloilla, logistiikassa ja teollisuudessa, mutta myös kaupassa, ravintoloissa ja kodeissa.
Ruoantuotantotavat vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen. Erityisesti torjunta-aineiden runsas käyttö aiheuttaa ongelmia ympäristön tasapainolle ja monoviljelyyn perustuva tehomaatalous ja peltojen raivaus köyhdyttävät maaperää ja ympäristöä. Ruoantuotannossa on pyrittävä vähentämään haitallisten torjunta-aineiden käyttöä ja suosimaan luonnon monimuotoisuutta huomioivia viljelymenetelmiä. Maataloustukia on kehitettävä siten, että ne suosivat ilmastoystävällisen ruoantuotannon lisäksi luonnon monimuotoisuutta tukevia viljelymenetelmiä.
Kestävä ruokajärjestelmä takaa myös ruoantuottajalle oikeudenmukaisen korvauksen. Alkutuottajan saama osuus elintarvikkeen hinnasta on kestämättömän pieni ja maanviljelijöiden toimeentulo niukkaa. Maataloustukia on kohdistettava aktiiviviljelijöille ja markkinoita on kehitettävä nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Ruokajärjestelmällä on merkitystä myös eläinten hyvinvoinnin kannalta. Eläinten hyvinvointi on itseisarvo, joka on huomioitava lainsäädännössä. Tuotantoeläinten hyvinvointia on parannettava tiukentamalla lainsäädännön vaatimuksia. Turkistarhaus on ajettava Suomessa hallitusti alas, mikä edellyttää luopumisjärjestelmän kehittämistä tarhaajille.
Monien sinänsä terveellisten hedelmien ja vihannesten käytön vaatimat pitkät, nopeat ja jäähdytetyt kuljetukset ja Suomessa talvisin tapahtuva kasvihuoneviljely aiheuttavat merkittäviä hiilipäästöjä. Varsinkin köyhemmissä maissa tapahtuvasta tuotannosta vain pienessä osassa noudatetaan reilun kaupan periaatetta. Siksi kotimaisten juuresten, hedelmien ja marjojen säilöön saamista ja käyttöä on tuettava osana kestävän ruokajärjestelmän rakentamista.
Vasemmistoliiton tavoitteet:
- Huomioidaan kaikissa maataloustuissa joko innovaatio- tai ympäristönäkökohdat. Muokataan ympäristökorvauksen kriteerit nykyistä vaikuttavammiksi ja selkeiksi.
- Muutetaan maatalouden energiaverotus tukemaan uusiutuvan energian käyttöä ja erityisesti biokaasun käyttöä. Korjataan fossiilisten käyttöä tukeva energiaveron palautusjärjestelmä.
- Luodaan uusi sysäystuki luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymiselle ja lisätään samalla neuvontaa ja yhteistyötä tilojen välillä.
- Asetetaan elintarvikkeiden verotus terveyden ja ympäristövaikutusten perusteella. Esimerkiksi arvonlisäverotuksen uudistaminen mahdollistaa kannustamisen ympäristöllisesti kestävään kulutukseen ja tuotantoon.
- Tuetaan paikallista ravinnekiertoa, jotta typpi ja fosfori säilyvät ruuantuotannossa, eivätkä siirry rehevöittämään vesistöjä. Tehokkaampi ravinnekierto myös parantaisi Suomen omavaraisuutta ja vaihtotasetta.
- Laaditaan ekologisesti, eettisesti ja kansanterveydellisesti kestävä kansallinen ruokaohjelma. Suositaan kasvispainotteista lähi- ja luomuruokaa sekä reilun kaupan tuotteita julkisissa hankinnoissa ja joukkoruokailuissa. Lisätään ilmastoviisasta ravintoneuvontaa ja kasvatetaan suomalaisen kasvisjalosteiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta.
- Suunnataan maataloustuet aktiiviviljelijöille, tuetaan viljelijöiden jaksamista ja edistetään reiluja markkinakäytänteitä.
- Estetään ylikalastusta Suomessa ja EU:ssa mitoittamalla kalastuskiintiöt kestävälle tasolle.
- Pyritään nostamaan Suomen lähivesien ja koko Itämeren silakkakantoja siten, että vähennetään kalastusta väliaikaisesti vähentämällä silakan rehukalastusta rajoituksilla tai veroilla.
- Velvoitetaan ravintolat ja kaupat jakamaan hävikkiruokansa eteenpäin.
- Uudistetaan eläinsuojelulaki siten, että liikkumista estävät rakenteet kuten porsitusjäkit ja parsinavetat kielletään siirtymäajan jälkeen.
- Laaditaan kansallinen suunnitelma ja aikataulu turkistarhauksen lakkauttamiselle sisältäen luopumisjärjestelmän tarhaajille.
- Vähennetään pölyttäjien katoa aiheuttavien torjunta-aineiden käyttöä ohjauksella ja velvoitteilla.
5.5 Monimuotoinen ja puhdas luonto
Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi meidän on pysäytettävä luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Lajikato ja elinympäristöjen tuhoutuminen ovat kiihtyneet ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Näin siitä huolimatta, että ihminen on täysin riippuvainen luonnosta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista.
Luonnon monimuotoisuuden kato on pysäytettävä myös Suomessa. Metsänhoito ja maatalous on saatava monimuotoisuuden kannalta kestäviksi, ja suojelualueiden määrää on lisättävä. Metsästys on mitoitettava siten, ettei se vaaranna kantojen kestävyyttä. Suojelualueiden määrää on lisättävä ja monimuotoisuuden lisääminen on huomioitava myös talousmetsissä, maatalousmaalla ja kaupunkialueilla.
Kestämättömän maankäytön ja eliökantojen riistokäytön lisäksi myös elinympäristöjen saastuminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Merien rehevöityminen, kemikaalien leviäminen ympäristöön ja muovijätteen lisääntyminen ovat globaaleja ongelmia ja seurausta kestämättömästä talous- ja kulutusmallistamme. Saastuttamista on estettävä lainsäädännöllä nykyistä tiukemmin.
Neitseellisten raaka-aineiden käyttö on nykyisin usein halvempaa kuin vanhojen kierrätys ja uudelleenkäyttö. Neitseellisten ja rajallisten raaka-aineiden käytölle on asetettava riittävä hinta, ja kaivosten ympäristösääntelyä on tiukennettava. Kaivoslakia on uudistettava niin, että kaivosten perustamispäätös on paikallisen demokraattisen päätöksenteon piirissä, yhteiskunta saa yritysten voitoista reilun korvauksen ja ympäristönäkökulmat huomioidaan nykyistä paremmin.
Vasemmistoliiton tavoitteet:
- Parannetaan vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta tehostamalla kalatiestrategian toimeenpanoa ja päivittämällä vesivoimayhtiöiden kalatalousvelvoitteet. Mitoitetaan kalastuskiintiöt kalakantojen kannalta kestävälle tasolle.
- Tuetaan paikallista ravinnekiertoa, jotta typpi ja fosfori säilyvät ruuantuotannossa, eivätkä siirry rehevöittämään vesistöjä.
- Edistetään kalakannan lisääntymistä ja monimuotoisuutta rannikkovesissä.
- Nostetaan metsien suojeluaste Etelä-Suomessa 10 prosenttiin ja turvataan suojelun riittävä rahoitus. Päivitetään ja toteutetaan soidensuojeluohjelma.
- Pidetään metsien hakkuumäärät sellaisina, että luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja metsien muut käyttömuodot ovat mahdollisia. Lisätään jatkuvan kasvatuksen metsänhoitotavan käyttöä talousmetsissä. Uudistetaan metsätalouden tuet niin, että ne kannustavat monipuolisiin metsänhoitomenetelmiin.
- Huomioidaan luonnon monimuotoisuuden parantaminen maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa.
- Perustetaan uusia kansallispuistoja ja tuetaan kaupunkeja viheralueiden monimuotoisuuden lisäämisessä. Turvataan ympäristöhallinnon toimintaedellytykset ja riittävät resurssit erillisellä viranomaistaholla, jonka tehtävänä on yleisen ympäristöedun valvominen.
- Kielletään tarpeettomat muovituotteet ja asetetaan EU:n laajuinen muovivero, joka on riittävän korkea karsimaan tarpeetonta kertakäyttömuovin käyttöä.
- Tiukennetaan jätelain kierrätysvaatimuksia.
- Uudistetaan kaivoslaki kestäväksi niin, että maanpinnan alapuoliset uusiutumattomat luonnonvarat kuuluvat jatkossa lähtökohtaisesti yhteiskunnalle. Turvataan taloudellisten hyötyjen nykyistä oikeudenmukaisempi jakautuminen esimerkiksi rojaltiverolla.
- Kaivoslupia myönnettäessä tehdään kokonaisvaltainen arviointi, jossa huomioidaan kaivostoiminnan vaikutukset myös paikallisyhteisöihin ja ympäristöön. Kunnilla on oltava oikeus estää kaivosten perustaminen alueellaan, vaikka malminetsintälupia olisikin myönnetty. Kielletään malminetsintä luonnonsuojelualueilla.
- Parannetaan uhanalaisten lajien kuten Saimaan norpan suojelua.