Va­sem­mis­ton kan­san­edus­ta­jat: Jou­lu­rau­haa ve­si­lin­nuil­le

Vasemmistoliiton kansanedustajat Jari Myllykoski, Merja Kyllönen, Suldaan Said Ahmed, Pia Lohikoski, Veronika Honkasalo, Anna Kontula, Mai Kivelä ja Matti Semi nostavat esiin huolen uhanalaisten vesilintujen metsästämisestä.

Elävä ja monimuotoinen luonto on suomalaisille tärkeä ylpeydenaihe. Silti tämänkin vuoden sorsastuskaudella metsästettiin uhanalaisia ja vaarantuneita vesilintuja. Vuoden 2019 Punaisen kirjan mukaan uhanalaisista lajeista tähtäimessä olivat tukkasotka, haahka, nokikana joka on tällä hetkellä erittäin uhanalainen, ja vaarantuneista haapana, heinätavi ja jouhisorsa.

”Kuudennen sukupuuttoaallon aikakaudella Suomen tulisi tehdä osansa lajikadon pysäyttämiseksi, eikä esimerkiksi sallia jo valmiiksi ahtaalla olevien omien vesilintulajien metsästämistä”, toteavat toimenpidealoitteen allekirjoittaneet kansanedustajat.

Tällä vaalikaudella vesilintukantojen elinvoimaisuuteen on panostettu. Voidaan todeta, että valtion budjetissa on varattu luonnonsuojelu rahoitusta aiempia vuosi enemmän. Rahoitusta on osoitettu laajoihin kunnostuksiin lintuvesillä ja -kosteikoilla.

”On ristiriitaista mahdollistaa lintujen metsästys samalla, kun uhanalaisten lajien elinolosuhteita parannetaan siirtämällä verovaroja luonnonsuojeluun, ikään kuin aikaansaatu elinolosuhteiden parantaminen voisi yksinään elvyttää kyseiset vesilintukannat”, aloitteen tekijät sanovat.

Toimenpidealoitteessaan vasemmiston kansanedustajat ehdottavatkin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nokikanan, tukkasotkan, haahkan, haapanan, heinätavin ja jouhisorsan metsästämisen rajoittamiseksi.

Toimenpidealoite kokonaisuudessaan alla.

Toimenpidealoite
uhanalaisten vesilintujen rauhoittamiseksesi

Eduskunnalle
Tämänkin vuoden sorsastuskaudella metsästettiin uhanalaisia ja vaarantuneita vesilintuja. Vuoden 2019 ”Punaisen kirjan” mukaan uhanalaisista lajeista tähtäimessä olivat tukkasotka, haahka, nokikana ja vaarantuneista haapana, heinätavi ja jouhisorsa. Kuudennen sukupuuttoaallon aikakaudella Suomen tulisi tehdä osansa lajikadon pysäyttämiseksi, eikä esimerkiksi sallia jo valmiiksi ahtaalla olevien omien vesilintulajien metsästämistä.

Tällä vaalikaudella vesilintukantojen elinvoimaisuuteen on panostettu. Voidaan todeta, että valtion budjetissa on varattu luonnonsuojelu rahoitusta aiempia vuosia enemmän. Rahoitusta on osoitettu laajoihin kunnostuksiin lintuvesillä ja -kosteikoilla. Onkin ristiriitaista mahdollistaa metsästys ikään kuin aikaansaatu elinolosuhteiden parantaminen voisi yksinään elvyttää kyseiset vesilintukannat.

Nyt tarvitaan välittömiä toimia näiden lajien kantojen elvyttämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön onkin välittömästi käytettävä metsästys lain 5 luvun 38 momentin oikeutta rajoittaa metsästystä asetuksella.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nokikanan, tukkasotkan, haahkan, haapanan, heinätavin ja jouhisorsan metsästämisen rajoittamiseksi.