– Millä mandaatilla ja miten Suomen muuttunut kanta ydinaseisiin YK:n äänestyksissä viime syksynä muotoiltiin, Honkasalo kysyy hallitukselta.
Ydinaseet ja ydinasepelote ovat tehneet paluun maailmanpolitiikan keskiöön viime vuosina. Tilanne on vain synkistynyt Venäjän presidentti Vladimir Putinin uhattua käyttää ydinaseita. Ydinaseet ovat ihmiskunnan tuhoisimpia keksintöjä, joiden käytöllä olisi katastrofaalisia humanitaarisia seurauksia.
– Suomi on perinteisesti ollut hyvin aktiivinen asevalvonnassa ja aseidenriisunnassa. Nyt Suomen linja ydinaseriisunnassa näyttää kuitenkin muuttuneen, sillä ainakin Suomen äänestyskäyttäytyminen YK:ssa ydinaseita koskien muuttui viime syksynä, Honkasalo sanoo.
Ydinaseriisunta on tärkeämpää ja ajankohtaisempaa, kuin pitkään aikaan. Suomen tulisi edelleen edistää ydinaseriisuntaa aktiivisesti, ja parantaa siten turvallisuuttamme.
YK:n yleiskokouksen 1. komiteassa, joka käsittelee aserajoituksia, on vuosittain esillä useita ydinaseisiin liittyviä päätöslauselmia. Viime syksynä Suomi äänesti ydinasekieltosopimusta tukevan päätöslauselman kohdalla vastaan, vaikka on aiemmin äänestänyt sopimuksen kohdalla tyhjää. Ydinaseiden humanitäärisiä vaikutuksia käsittelevän päätöslauselman kohdalla, jossa vaaditaan ydinaseriisuntaa, Suomi pidättäytyi äänestämästä, vaikka Suomi on ennen äänestänyt vastaavan päätöslauselman puolesta.
– Ydinaseriisunta on tärkeämpää ja ajankohtaisempaa, kuin pitkään aikaan. Suomen tulisi edelleen edistää ydinaseriisuntaa aktiivisesti, ja parantaa siten turvallisuuttamme. Näin isot paradigman muutokset olisivat myös vaatineet perusteellisen demokraattisen käsittelyn, Honkasalo painottaa.