Kansanedustaja Johannes Yrttiahon puhe 6.2.2023
Puhemies! Hallitus esittää 50 suomalaissotilaan lähettämistä Puolaan kouluttamaan ukrainalaisia sotimaan Venäjää vastaan. Hallitus lähettää Ukrainaan myös Suomen Leopard-panssareita. Näiden lukumäärää ei ole kerrottu. Puolustusministeriön mukaan Suomen sotilaallisen avun arvo on viimeisimmän paketin myötä lähes 600 miljoonaa euroa. Uusi tukipaketti on jo valmisteilla.
Ukrainan sotilaallisella tukemisella ei ole YK:n turvaneuvoston valtuutusta. Sillä ei ole myöskään yleiskokouksen mandaattia. Tuki perustuu Euroopan unionin päätökseen. Kaikki EU:n jäsenmaatkaan eivät ole valmiit osallistumaan sotilaskoulutukseen. Kun operaatiolla ei ole YK:n valtuutusta, ei turvaneuvoston eikä yleiskokouksen, toimii Suomi nyt toisen maailmansodan kokemuksesta rakennetun YK:n kollektiivisen järjestelmän ohi ja toimillaan murentaa sitä. Se ei ole Suomen edun mukaista.
Puhemies! Selonteko väittää Ukrainan kyenneen pysäyttämään Venäjän hyökkäyksen. Tämä ei pidä paikkaansa: viime viikot kertovat aivan toista. Rauha mainitaan selonteossa vain kerran ja silloinkin perusteluna Ukrainan sotilaalliselle tukemiselle. Marinin hallitus näyttää pääministerin johdolla uskovan sokeasti Ukrainan sotilaalliseen voittoon. Ehkäpä juuri siksi selonteko ei esitä edes näköalaa sodan lopettamisesta aloittamalla välttämättömät rauhanneuvottelut järjettömän tappamisen ja tuhojen pysäyttämiseksi.
Hallitusta ei myöskään huolestuta sodan eskalaation vaara, vaikka se on tällä haavaa suurempi kuin koskaan aikaisemmin sitten Venäjän hyökkäyksen. EU-operaatio muodostaa merkittävän eskalaatioriskin. Operaation ulottuminen vuoden 24 loppuun ja varautuminen operaation jatkamiseen vielä senkin jälkeen kertovat valmistautumisesta sodan pidentymiseen ja laajenemiseen, ei sen päättämiseen ja rauhanneuvotteluihin. Samaa viestivät tässä salissa käytetyt monet, suorastaan sotaisat puheenvuorot. Eikö Suomella todella ole — eikö sillä tulevaisuudessakaan haluta nähdä — minkäänlaista panosta rauhan aikaansaamiseksi? Nykyisen valtiojohdon vähäistä kiinnostusta sodan lopettamiseen ja rauhan edistämiseen kuvastavat myös tasavallan presidentin lausunnot, joiden mukaan hän ei näe tarvetta pitää yhteyttä Venäjän johtoon. Onneksi useat merkittävät EU-maiden johtajat näkevät toisin.
Puhemies! Haluan vielä muistuttaa, että vuosi sitten keväällä Turkin järjestämissä Istanbulin neuvotteluissa Ukraina ja Venäjä olivat löytämässä yhteisymmärryksen sodan lopettamisesta. Venäjä oli valmis vetämään joukkonsa asemiin, joissa ne olivat ennen 24. helmikuuta tapahtunutta hyökkäystä. Ukraina oli valmis luopumaan sotilasliitto Naton jäsenyyshankkeesta. Sopimus edellytti Venäjän vetäytymisen jälkeen neuvottelujen aloittamista niistä alueista, joiden hallinnasta ei ollut yksimielisyyttä. Ukraina olisi voinut hakea sopimukselle turvatakuut haluamiltaan mailta. Istanbulin sopimus ei kuitenkaan kelvannut Yhdysvalloille ja Britannialle, jotka pitivät huolta siitä, ettei sopimusluonnoksen pohjalta syntynyttä ratkaisua koskaan hyväksytty. — Kiitos, puhemies.