– Kuten valtiovarainministeriö toteaa, sopeutus voidaan toteuttaa ensisijaisesti vain menosäästöillä ja veronkiristyksillä. Eli velkajarrupuolueiden epämääräiset heitot esimerkiksi kehittämisen priorisoinnista eivät kestä päivänvaloa, Koskela toteaa.
Koskela myös korostaa, että 8-11 miljardin nettosopeutus yhdessä vaalikaudessa ei ole realistista.
– Näin mittava nettosopeutus ei tule onnistumaan. Näyttää siltä, että useampikin puolue on tämän jo tajunnut. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Koskela sanoo.
Koskelan mukaan valtiovarainministeriön puheenvuorossa on sekä hyviä että huonoja puolia. Ongelmallisena Koskela nostaa puheen eläkeiän nostamista 70 vuoteen.
– Eläkeikä on nousemassa merkittävästi jo aiemmin tehdyillä päätöksillä, ja sukupolvien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta sopeutustaakkaa ei tulisi kaataa nuorten harteille. Eläkeiän nosto ei myöskään toisi säästöjä yhden vaalikauden aikana, vaan vasta pidemmällä aikavälillä, Koskela toteaa.
Koskela korostaa, että luottamuksen palauttaminen nuorten näkökulmasta olisi nyt erityisen tärkeää. Ottaen huomioon nuorten romahtaneen tulevaisuususkon, Koskela ihmettelee, miten valtiovarainministeriö voi esittää lukukausimaksujen laajentamista kotimaisille tutkinto-opiskelijoille.
– Maksuton koulutus on asia, josta vasemmistoliitto ei tingi. On järjetöntä esittää lukukausimaksuja yhä epävarmemmassa maailmassa, joka muuttuu kovaa tahtia. On myös hyvin inhimillistä, että nuorena tekee valintoja, jotka eivät kanna koko elämää. Monen on opiskeltava uusi tutkinto, eikä tähän pidä luoda mitään esteitä uusilla maksuilla, Koskela sanoo.
Positiivisena Koskela näkee, että valtiovarainministeriö listasi koulutusasteen noston talouskasvun edellytyksenä.
– Tämän tavoitteen voimme vasemmistoliitosta jakaa: Suomen koulutusastetta on nostettava, jotta voimme paremmin vastata aikakautemme haasteisiin. Mutta todettakoon myös, että tavoitteet koulutusasteen nostamisesta ja koulutuksen maksullisuudesta ovat ristiriidassa keskenään, Koskela päättää.
