Miikka Kortelaisen puhe vasemmistoliiton puoluevaltuustossa 17.10. Helsingissä:
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Miikka Kortelainen esitti lauantaina Helsingissä kokoontuneessa puoluevaltuustossa reilun kotimaisen ruoan ohjelman valmistelua. Ohjelmalla pyrittäisiin alentamaan tavallisten ihmisten ruokamenoja, parantamaan viljelijöiden toimeentuloa ja vahvistamaan kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuutta.
Miten ihmeessä on mahdollista, että suomalainen ruoka on kuluttajalle liian kallista, mutta sen tuottaminen on viljelijälle liian huonosti kannattavaa? Jossakin tässä yhtälössä on pahasti vikaa, Kortelainen sanoi puoluevaltuustolle.
Kortelaisen mukaan ruokaketjun ongelmat näkyvät sekä kuluttajien että tuottajien arjessa. Samalla myös kaupan alan työntekijät kamppailevat pienten palkkojen ja vastentahtoisen osa-aikatyön kanssa.
– Meillä on kasvava joukko ihmisiä, jotka seisovat ruokahyllyn edessä ja laskevat, mihin rahat riittävät. Samaan aikaan viljelijät laskevat, riittävätkö rahat seuraavan kuukauden laskuihin.
Kortelainen vaatii puuttumista myös päivittäistavarakaupan keskittyneeseen markkinavaltaan. Hänen mukaansa ruokaketjun tulonjakoa ja sopimuskäytäntöjä on tarkasteltava nykyistä kriittisemmin.
– Ei voi olla niin, että viljelijä kantaa riskit, kuluttaja maksaa laskun ja ruokaketjun vahvimmat sanelevat ehdot. Jos markkinat eivät pysty turvaamaan kohtuuhintaista ruokaa suomalaisille ja kunnollista toimeentuloa ruoantuottajille, päättäjien tehtävä on korjata markkinoiden toimintaa.
Kortelaisen esittämä reilun kotimaisen ruoan ohjelma rakentuu kolmesta tavoitteesta: terveellisen perusruoan kohtuuhintaisuuden parantamisesta, viljelijöiden neuvotteluaseman ja toimeentulon vahvistamisesta sekä kestävän kotimaisen ruoantuotannon investointien tukemisesta.
Ohjelmassa tulisi Kortelaisen mukaan kiinnittää erityistä huomiota maatilojen energiaomavaraisuuteen, ruokaketjun oikeudenmukaiseen tulonjakoon ja siihen, ettei kestävän tuotannon kustannuksia jätetä yksin viljelijöiden maksettaviksi.
– Suomalainen maanviljelijä on työtä tekevä ihminen ja yrittäjä, jonka pitää saada työstään kunnollinen korvaus. Kun yhteiskunta vaatii ruoantuotannolta enemmän kestävyyttä, sen pitää olla valmis myös investoimaan siihen.
Kortelainen muistutti puheessaan myös kotimaisen ruoantuotannon merkityksestä Suomen huoltovarmuudelle ja maaseudun elinvoimalle.
– Huoltovarmuus syntyy siitä, että suomalaisilla maatiloilla on mahdollisuus jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa. Kotimainen ruoka ei saa olla rikkaiden etuoikeus eikä suomalaisen ruoantuottajan pidä joutua tekemään työtään köyhtyäkseen.
– Suomalaisen ruoan pitää olla halvempaa ostaa, kannattavampaa tuottaa ja kestävämpää kasvattaa. Reilu hinta kuluttajalle, reilu korvaus tuottajalle ja kotimaista ruokaa myös tuleville sukupolville.
