Lohikosken mukaan nuoret kokevat maailmanlaajuisesti, että ahkera opiskelu ja työnteko eivät enää takaa vakaata elämää tai taloudellista turvaa. Kyse on elinkustannusten noususta, leikkauspolitiikasta ja myös ilmastokriisistä.
Lohikoski katsoo, että Z-sukupolven protesteja Aasiassa, USA:ssa ja Euroopassa yhdistää nuorten syvä luottamuspula perinteiseen poliittiseen eliittiin ja kokemus heiltä ryöstetystä tulevaisuudesta.
– En ihmettele, että nuoret ovat myös Suomessa pettyneitä politiikkaan. Nuoret ovat olleet tälle hallitukselle vain toistuvien leikkausten kohde. Toivon, että me havahdumme nuorten hätään, Lohikoski sanoo.
Lohikoski varoittaa, että nuorten usko tulevaisuuteen on romahtanut lyhyessä ajassa. Suunta on hänen mielestään huolestuttava, mutta ymmärrettävä. Maailma on entistä epävarmempi ja kriisit moninaisia.
– Kaiken päälle oikeistohallitus on laittanut nuoret kantamaan kohtuuttoman osan leikkauksista. Suurin osa nuorista haluaa ihan tavallisia asioita: koulutusta, työtä, toimeentuloa, yhteenkuuluvuutta. Oikeistohallituksen viesti nuorille on ollut niukkuuden ja epäoikeudenmukaisuuden viesti: Tee enemmän, mutta vähemmällä, Lohikoski sanoo.
Nuoruuteen kuuluu oman polun etsiminen, haaveilu ja haahuilu, kokeileminen, epäonnistuminen ja uudelleen aloittaminen. Siinä yhteiskunta voi kannatella ja tukea nuoria.
– Me vasemmistoliitossa haluamme vahvistaa nuorten toimeentuloa perumalla tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset ja korottamalla opintorahaa. Sanomme jyrkästi ei koulutuksen maksullisuudelle ja vaadimme työ- tai opiskelupaikkaa jokaiselle kolme kuukautta työttömänä olleelle nuorelle, Lohikoski sanoo.
Lohikoski arvostelee hallituksen selontekoa puutteelliseksi. Selonteko ei käsittele käytännössä lainkaan ympäristökriisiä eikä luontokatoa, eikä se mainitse ilmastonmuutosta kuin sivulauseessa.
– Jos ekokatastrofia ei pyritä kaikin keinoin estämään, sulkee se nuorilta pois monta, vielä tänään mahdolliselta näyttävää tulevaisuutta, Lohikoski sanoo.
Liite: Pia Lohikosken ryhmäpuhe 21.10.2026
Arvoisa puhemies,
Nuoret eivät ole koskaan olleet vain sivustakatsojia. Nuoret ovat aktiivinen voima, jota tulee kuunnella ja joka tulee ottaa todesta.
Z-sukupolven protesteja Aasiassa, USA:ssa ja Euroopassa yhdistää nuorten syvä luottamuspula perinteiseen poliittiseen eliittiin ja kokemus heiltä ryöstetystä tulevaisuudesta. Nuoret kokevat globaalisti, että ahkera opiskelu ja työnteko eivät enää takaa heille vakaata elämää tai taloudellista turvaa. Kyse on elinkustannusten noususta, leikkauspolitiikasta ja myös ilmastokriisistä.
Pinnan alla on laajempi kysymys: kuunnellaanko nuoria ja otetaanko heidän tulevaisuutensa vakavasti? Kuuntelemmeko me?
En ihmettele, että nuoret ovat myös Suomessa pettyneitä tehtyyn politiikkaan. Nuoret ovat olleet tälle hallitukselle vain toistuvien leikkausten kohde. Toivon kuitenkin, että havahdumme nuorten hätään. Toivon, että havahdumme siihen nyt.
Arvoisa puhemies,
Nuorten usko tulevaisuuteen on pienessä ajassa romahtanut. Suunta on äärimmäisen huolestuttava, mutta ymmärrettävä, tässä entistä epävarmemmassa moninaisten kriisien maailmassa. Kaiken päälle oikeistohallitus on laittanut nuoret kantamaan täysin kohtuuttoman suuren osan leikkauksista.
Alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuodessa 9 prosenttia. Silti nyt puhutaan eläkeiän nostamisesta, vaikka yhä useampi nuori ei pääse edes työuransa alkuun. Suurin osa nuorista haluaa ihan tavallisia asioita: koulutusta, työtä, toimeentuloa, yhteenkuuluvuutta.
Oikeistohallituksen viesti nuorille on ollut niukkuuden ja epäoikeudenmukaisuuden viesti. Tee enemmän, mutta vähemmällä. Ei ole kuitenkaan helppoa opiskella ilman toimeentuloa, työllistyä ilman avoimia työpaikkoja tai osallistua ilman, että otetaan mukaan.
Nuoruuteen kuuluu oman polun etsiminen, haaveilu ja haahuilu, kokeileminen, epäonnistuminen ja uudelleen aloittaminen. Siinä voimme yhteiskuntana kannatella ja tukea nuoria.
Vasemmistoliitossa haluamme vahvistaa nuorten toimeentuloa perumalla tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset ja korottamalla opintorahaa. Koulutuksen maksullisuutta koskeville ehdotuksille sanomme jyrkästi ei ja vaadimme työ- tai opiskelupaikkaa jokaiselle kolme kuukautta työttömänä olleelle nuorelle.
Arvoisa puhemies,
Haluan esittää pienen toiveen läsnäolijoille: Ajatelkaa hetken verran nuoria tulevaisuuden päättäjinä, jotka tulevat seisomaan tässä, tällä paikalla. Istumaan tässä salissa, istumaan kaikissa valiokunnissa. Tekemään oman aikansa päätöksiä, heidän jälkeensä tulevia nuoria varten. Kuten me teemme heitä varten nyt. Millaiset mahdollisuudet tehdä päätöksiä uskotte heillä olevan? Millaisia vaihtoehtoja olemme nuorille jättämässä?
Valitettavasti hallituksen nuorten tulevaisuutta käsittelevän selonteon suurimmat puutteet liittyvät juuri tähän. Selonteko ei käsittele käytännössä lainkaan ympäristökriisiä eikä luontokatoa. Selonteko ei mainitse ilmastonmuutosta kuin sivulauseessa. Miten tämä on mahdollista?
Jos ekokatastrofia ei pyritä kaikin keinoin estämään, sulkee se nuorilta pois monta, vielä tänään mahdolliselta näyttävää tulevaisuutta.
Arvoisa puhemies,
Viime vuoden nuorisobarometrista tiedämme, että yli neljäkymmentä prosenttia nuorista kokee turvattomuutta ilmastonmuutoksen vuoksi, ja lähes puolet on menettänyt uskonsa ympäristöongelmien ratkaisemiseen.
Haluankin siis kysyä, hyvät edustajat, olemmeko varmistamassa nuorille mahdollisuudet aitoon toimijuuteen tulevaisuuden tekijöinä, vai kutistammeko heidän tulevaisuutensa kapeaksi tieksi kriisistä ja katastrofista toiseen?
Väitän, että lopulta nuorten tulevaisuususkoa ei palauta mikään määrä selontekoja tai työpajoja, eivät edes lupaukset talouskasvusta. Nuorten tulevaisuususkon voi palauttaa vain vastuullinen politiikka, joka varmistaa, että vielä vuosikymmentenkin päästä on jäljellä elinkelpoinen planeetta – ja että on yhä mahdollista valita erilaisten tulevaisuuksien välillä.
