Sosiaaliturvaleikkausten sijaan Suomi panostaa nyt muun muassa varhaiskasvatuksen maksujen alentamiseen, palkkatuen uudistamiseen, oppivelvollisuuden laajentamiseen ja osatyökykyisten aseman parantamiseen. Työmarkkinaosapuolille annetaan toimeksianto neuvotella toimia yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi.
Osana pohjoismaista työnhaun mallia saimme neuvoteltua karenssien merkittävän lieventämisen. Vasemmistoliiton keskeinen vaatimus on ollut nykyisten rangaistusluonteisten karenssien lieventäminen ja huomautusmenettelyn käyttöönotto. Yksi inhimillinen virhe velvoitteen täyttämisessä ei jatkossa siis enää johda tukien menettämiseen. Tämä on merkittävä parannus työttömien näkökulmasta.
Verrattuna viime hallituskauden työttömien kyykytykseen tai esillä olleisiin esityksiin esimerkiksi ansiosidonnaisen leikkaamisesta, vuorotteluvapaan poistosta, omaehtoisen opiskelun tiukentamisesta tai aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta, pohjoismainen malli on huomattavasti parempi lopputulos!
Tässä artikkelissa kertaamme, mitä kaikkea budjettiriihessä sovittiin työllisyystoimista.
Karenssit alas!
Työttömyysturvan sanktioihin tehdään iso remontti ja otetaan käyttöön Pohjoismainen työnhaun malli. Jatkossa siis työnhakuun ja palveluihin liittyvissä laiminlyönneissä seuraamuksena on ensimmäisellä kerralla huomautus, toisella viiden päivän ja kolmannella kerralla kymmenen päivän karenssi. Muiden karenssien maksimipituus on 45 päivää. Vanhan mallin mukaan jo yksittäinen virhe tuo 15–60 päivän karenssin ja karenssien maksimipituus on ollut jopa 90 päivää.
Meille on tärkeä rakentaa työvoimapolitiikkaa, joka nojaa positiiviseen ihmiskäsitykseen. Se tarkoittaa sitä, että uskomme ihmisten haluavan tehdä työtä, jos sitä vain on saatavilla. Siksi olemme tyytyväisiä siitä, että myös karensseja kohtuullistettiin. Huomautuksen käyttöönotto voi vähentää sanktioiden määrää olennaisesti ja samalla karenssipäivien määrä pienenee, kun kestoa lyhennetään.
Lisää resursseja, parempia palveluita
Päätimme lisätä TE-toimistojen resursseihin 70 miljoonaa euroa työnhaun tuen vahvistamiseksi. Meille on tärkeää, että työnhaussa ketään ei jätetä yksin, vaan apua ja tukea on saatavilla sitä tarvitseville. Pääosa lisärahoituksesta käytetään yksilöllisen palvelun lisäämiseen.
Parannuksia palkkatukeen
Palkkatuen tasoja korotetaan, järjestelmää yksinkertaistetaan, käyttöä lisätään ja jaksoihin kytketään enemmän tukea helpottamaan jatkotyöllistymistä. Työttömyyden keston perusteella myönnetty palkkatuki tuleee olemaan 50 prosenttia palkkauskustannuksista (tällä hetkellä summa on 30-50 %) ja osatyökykyisten palkkatuki nousee 70 prosenttiin (vanhassa mallissa määrä on 50 %). Kolmannen sektorin sadan prosentin palkkatuki turvataan.
Yksityisen sektorin palkkatuki edistää tehokkaasti työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Järjestöjen palkkatuki taas mahdollistaa palkkatyön myös heikommassa asemassa oleville työttömille ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä.
Harkintaa velvoitteisiin
Pohjoismaisen työnhaun mallissa työttömän tulee yhden kuukauden aikana hakea 0-4 työpaikkaa. Määrä on yksilöllinen ja riippuu esimerkiksi työnhakijan iästä, kotipaikkakunnasta sekä työkyvystä: ei ole mitään järkeä laittaa ihmisiä tehtailemaan työhakemuksia silloin, kun työtä ei todellisuudessa ole tarjolla!
Varhaiskasvatusmaksut osana työllisyystoimia
Myös ihmisten asemaa parantavat uudistukset vaikuttavat työllisyyteen. Saimme budjettiriihessä neuvoteltua, että osana työllisyystoimia varhaiskasvatuksen maksuihin kunnille kohdennetaan 70 miljoonaa euroa. Tämä vastaa tulorajojen noston ja sisaralennuksen muuttamisen myötä laskevia varhaiskasvatusmaksutuloja.
Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen helpottaa perheiden arkea, tuo uusia lapsia varhaiskasvatuksessa tapahtuvan oppimisen pariin ja vahvistaa työllisyyttä. Kyseessä on siis laaja-alaisesti hyvinvointia tukeva toimi. Monessa perheessä varhaiskasvatusmaksut vievät jatkossa pienemmän osan perheen käytettävissä olevista varoista.
Hallituspuolueet ovat linjanneet, että tulorajoja korotetaan 31 prosentilla. Samalla toisen lapsen enimmäismaksu lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin. Käytännössä uudistus helpottaa perheiden arkea tuomalla uusia perheitä matalampien maksuluokkien sekä nollamaksujen piiriin.
Helpotetaan osatyökykyisten työllistymistä
Päätimme myös uudesta välityömarkkinatoimijasta, jolla helpotetaan osatyökykyisten pääsyä työmarkkinoille: tällä hetkellä se on Suomessa muita Pohjoismaita huonompaa. Avuksi perustetaan uusi välityömarkkinatoimija, jonka kautta ihmiset voivat työllistyä avoimien työmarkkinoiden kaltaisiin tehtäviin, mutta riittävillä tuki- ja sopeutustoimilla.
