– Metsäteollisuus ry:n päätös uhkaa suomalaista sopimuskulttuuria. Paikalliseen sopimiseen vaaditaan laajennuksia, vaikka
nykyisiäkään
mahdollisuuksia ei haluta
hyödyntää
kuin pieniltä osin.
Nämä
pyrkimykset
tähtäävät
työntekijän
neuvotteluaseman
heikentämiseen
ja uhkaavat lopulta
työntekijän
asemaa, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi sanoo.
Koronakriisin iskiessä työmarkkinajärjestöt sopivat nopeasti helpotuksista työnantajien tilanteeseen, jotta koronan vaikutukset yrityksiin ja työpaikkoihin voitiin minimoida. Samalla sovittiin työntekijöiden toimeentulon turvaamisesta monin tavoin.
– Koronan vaikutukset saatiin minimoitua juuri siksi, että osapuolten välillä oli toimiva keskusteluyhteys. Tämä sopimiskyky turvataan tulevaisuudessakin yleissitovien työehtosopimusten ja vahvistuvan luottamusmiesjärjestelmän kautta, Jouni Jussinniemi jatkaa.
Paikallisesta sopimisesta ratkaisu yhteisiin ongelmiin
Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on jo nyt paljon. Niiden parempi hyödyntäminen työpaikoilla vaatisi osapuolten yhteistoiminnassa koulutukseen panostamista. Sopimisen ja sopimuskulttuurin vahvistamisella työntekijöille saataisiin luotua virallisia reittejä oman työympäristönsä kehittämiseen.
Kun vastakkain ovat työnantaja ja työpaikan tarjoamasta toimeentulosta riippuvainen yksittäinen työntekijä, ei neuvotteluasetelma osapuolten välillä ole tasapuolinen. On myös tärkeää, että työnantaja– ja työntekijäliitot voivat ratkoa pattitilanteita silloin, kun neuvottelutulokseen ei päästä. Jos tämä taustatuki poistuu, työrauhan turvaaminen riitatilanteissa muuttuu entistä vaikeammaksi.
Paikallinen sopiminen ei voi olla pelkkä kriisiaikojen pelastusväline, vaan siihen on sitouduttava muinakin aikoina.
– Sopiminen ei saa tarkoittaa sitä, että vain työntekijä joustaa. Hyvinä aikoina työntekijöiden on myös hyödyttävä työpaikkojen tuotoista. Niin kauan kuin työnantajat haluavat vain paikallisesti heikentää työntekijöiden asemaa, ei asetelma ole hyväksyttävä.
Vasemmistoliiton puoluehallitus toteaa, että aitoa yhteistyössä sopimista ja arjen työelämähaasteiden ratkaisuja tukisivat myötämäärämisoikeuden tuominen lainsäädäntöön, ryhmäkanneoikeuden laajentaminen ja alipalkkauksen kriminalisointi.
– Sopimusjärjestelmän laajentaminen edellyttää työnantajapuolen aitoa halua sopia asioista niin, etteivät laajennukset heikennä työntekijän asemaa.Nyt tarvitaan järjestäytymisen tuomaa suojaa ja turvaa. Se on mahdollista vain ammattiliittojen kautta, Jussinniemi sanoo.