Kansanedustaja Veronika Honkasalo pitää Orpon hallituksen valitsemaa kehityspolitiikan suuntaa täysin vääränä, vastuuttomana ja lyhytnäköisenä. Hän piti vasemmistoliiton ryhmäpuheen, kun eduskunta käsitteli kaupan ja kehitysyhteistyön selontekoa.
– Kehitysyhteistyön rahoitusta on lähdetty ohjaamaan Suomen kaupalliseksi hyödyksi – se jos mikä on uuskolonialismia, Honkasalo sanoo.
Kehityspolitiikan painotus on vientimahdollisuuksien edistämisessä.
Honkasalon mukaan kehityspoliittisesta ohjelmasta puuttuvat nyt kokonaan kansainvälisten velvoitteiden mukaiset päämäärät ja tavoitteet. Ensimmäistä kertaa historiassa Suomen kehityspolitiikan päämääränä ei ole köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, vaan painotus on vientimahdollisuuksien edistämisessä.
– Globaalin etelän luottamus länsimaihin on murentumassa kaksoisstandardien vuoksi. Suomen on osoitettava teoissa, että me kannamme vastuumme, Honkasalo sanoo.
Suomen on kannettava globaali vastuunsa.
Suomi on aikaisemmin pitänyt vahvasti esillä demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota. Nyt ne ovat taka-alalla, eivätkä enää Suomen kehityspolitiikan varsinaisina tavoitteina. Lisäksi kehitysavun saaminen on ehdollistettu. Vastaanottajamaille esitetään ehtoja, kuten se, että valtioiden on vastaanotettava omia kansalaisiaan.
– Viime päivinä meille on tullut selväksi, että Suomen ulkopoliittinen linja on nykyään perussuomalaisten tasa-arvon vastainen linja. Muu hallitus on siunannut ministeri Tavion päätöksen olla liittymättä Ukrainan tasa-arvoliittoumaan. Mikään hallituksen rustaama osio Ukrainan jälleenrakentamiseen ei poista tätä tosiasiaa, Honkasalo sanoo.
Orpon hallitus leikkaa kehitysyhteistyön rahoitusta aikana, jossa köyhyys ja epävakaus pahenevat ympäri maailmaa. Rahoituksen leikkaus syö Suomen arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisessä politiikassa.
Vasemmistoliiton mielestä Suomen on kannettava globaali vastuunsa. Kehityspolitiikka kaipaa jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta.
Kansanedustaja Veronika Honkasalon ryhmäpuhe 8.10.2024:
Arvoisa puhemies, Vasemmistoliitto on hyvin huolissaan siitä Suomen kehityspolitiikan suunnasta, johon Orpon hallitus on sitä viemässä.
Ensimmäistä kertaa historiassa Suomen kehityspolitiikan päämääränä ei ole köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, vaan Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön kokonaisvaltaiseksi tavoitteeksi on kirjattu ”kaupan ja kehityksen entistä tiiviimpi yhteys.”
Selontekoa lukiessa tuleekin selväksi, että kauppa on kiilannut kehitysyhteistyön edelle: painotus on Suomen viennin ja suomalaisten yritysten mahdollisuuksien edistämisessä. Kansainvälisten velvoitteiden mukaiset kehityspolitiikan päämäärät ja tavoitteet puuttuvat kokonaan. Kehitysyhteistyön rahoitusta on siis lähdetty ohjaamaan Suomen hyödyksi – se jos mikä on uuskolonialismia.
Orpon hallitus myös leikkaa kehitysyhteistyön rahoitusta radikaalisti aikana, jossa pandemian jäljet, ilmastokriisin kiihtyminen ja geopoliittiset jännitteet lisäävät köyhyyttä ja epävakautta ympäri maailmaa. Rahoituksen leikkaus syö myös Suomen arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisissä instituutioissa ja kansainvälisessä politiikassa.
Tämä on täysin väärä, vastuuton ja lyhytnäköinen suunta.
Arvoisa puhemies,
Suomen kehityspolitiikan painopisteitä on myös kavennettu ja vähennetty.
Suomi on aikaisemmin pitänyt vahvasti esillä demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota, mutta nyt ne ovat taka-alalla, eivät Suomen kehityspolitiikan varsinaisina tavoitteina.
Lisäksi itse avun saaminen on ehdollistettu. Kehitysavun vastaanottajamaille esitetään ehtoja, kuten se, että valtioiden on vastaanotettava omia kansalaisiaan. Vahvimmiksi painopisteiksi nousevat naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistaminen, koulutus ja ilmastotoimet. Nämä tietysti ovat kannatettavia painopisteitä, joista Suomen tuleekin pitää kiinni.
Tosin meille on viime päivinä tullut selväksi, että Suomen ulkopoliittinen linja on nykyään perussuomalaisten tasa-arvon vastainen linja, sillä muu hallitus on siunannut Tavion päätöksen olla liittymättä Ukrainan tasa-arvoliittoumaan. Mikään hallituksen rustaama ”osio” Ukrainan jälleenrakentamiseen eivät tätä tosiasiaa poista.
Arvoisa puhemies, On hienoa, että ilmastotoimet ovat hallituksen painopisteenä, mutta kun selontekoa lukee, huomaa että ilmastokriisin osalta selonteon näkökulma on suppea ja ohi varsinaisen asian.
Ilmastorahoituksen osalta selonteossa todetaan vain nykytilan säilyttäminen, eli että Suomi osallistuu ilmasto- ja ympäristörahoitukseen kansainvälisten velvoitteidemme mukaisesti.
Ilmastokriisin vaikutus kehittyvissä maissa nähdään lähinnä mahdollisuutena suomalaiselle osaamiselle, viennille ja kaupalle. Selonteosta piirtyy kuva, että teemme ilmastotoimia vain silloin, kun voimme itse hyötyä niistä kaupallisesti, emmekä sen mukaan, mikä helpottaisi ilmastokriisistä pahiten kärsivien ihmisten tilannetta.
Tämä ei ole oikein eikä vastuullista.
Arvoisa puhemies, Vasemmistoliiton mielestä Suomen on kannettava globaali vastuunsa. Kehityspolitiikkaamme kaipaa jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta. Suomen kaltaisen vauraan maan on tuettava kestävää kehitystä myös muualla niin, ettei ketään jätetä jälkeen.
Siksi Suomen kehityspolitiikan päämäärinä pitäisi edelleen olla Suomen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen sekä kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien vahvistaminen.
Kehitysyhteistyörahoitusta on lisättävä YK:n rikkaille maille tavoitteeksi asettamaan 0,7 prosentin osuuteen bruttokansantuotteesta. Suomen on kannettava reilusti oma osansa globaalista kestävästä kehityksestä.
Globaali ympäristökriisi on polttavin kestävän kehityksen este ja eteneminen täytyy pysäyttää, jos halutaan tehdä vaikuttavaa kehityspolitiikkaa. Luonnon monimuotoisuuden hupenemisella ja ilmaston kuumenemisella on suora linkki ihmisten elämän edellytyksiin muun muassa ruokaturvan ja kodin kautta.
Kehittyvät maat elävät jo nyt ilmastokriisin keskellä. Ilmaston kuumenemisen hillintä on tärkeää, mutta ilmastoon sopeutuminen on monilla alueilla aivan elinehto. Siksi olisi oikein, että Suomen kaltainen hyvinvoiva ja vahva maa auttaisi kehittyviä maita ilmastokriisiin sopeutumisessa.
Arvoisa puhemies, Suomen on osoitettava teoissa, että se kantaa globaalin vastuun tilanteessa, jossa globaalin etelän luottamus länsimaihin on valtavien kaksoisstandardien edessä murentumassa. Sen lisäksi, että kehityspolitiikan massiiviset leikkaukset ovat eettisesti täysin vastuuttomia, ovat ne myös leikkaus Suomen ulkopoliittiseen liikkumatilaan ja uskottavuu
