– Hallitus paikkaa nyt laastarilla niitä syviä ongelmia, joita sen omat aiemmat leikkaukset ovat pahentaneet, Lohikoski sanoo.
Herää kysymys, tietääkö Marttinen itsekään esittelemiensä työllisyystoimien sisältöä
Hallitus on päättänyt lakkauttaa kuntouttavan työtoiminnan ja leikannut järjestöiltä historiallisen paljon. Uutena toimena se on esittänyt välinettä, jolla työllisyysalueet voisivat ostaa säätiöiltä ja yhdistyksiltä palveluita pitkäaikaistyöttömille.
– Eduskunta käsittelee parhaillaan valtion budjettia. Olen kysynyt täysistuntosalissa ministeri Marttiselta jo kahdesti, miten järjestöt, joiden resursseja hallitus on leikannut, voivat ottaa vastuulleen pitkäaikaistyöttömyyden ratkaisemisen. Entä miten paikataan kuntouttavan työtoiminnan jättämä aukko? En ole saanut vastausta. Herää kysymys, tietääkö Marttinen itsekään esittelemiensä työllisyystoimien sisältöä, Lohikoski sanoo.
Pia Lohikosken jättämä kirjallinen kysymys työllisyystoimista:
Eduskunnan puhemiehelle
Työllisyyden käänne olisi tervetullut, mutta tekemistä riittää valitettavan paljon ennen kuin kukaan voi olla tyytyväinen.
Esimerkiksi Uudellamaalla oli elokuussa yli 4 500 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin, kerrotaan Uudenmaan elinvoimakeskuksen työllisyyskatsauksessa. Yhteensä työttömiä oli Uudellamaalla elokuun lopussa 117 000. Pitkäaikaistyöttömyys on Suomessa edelleen ennätyslukemissa: heitä on enemmän kuin 90-luvun pahimmassa lamassa.
Hallitus on nyt viimetöikseen ilmoittanut työllisyystoimista pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantamiseksi. Näyttää kuitenkin selvältä, että toimilla lähinnä peruutetaan hallituksen itsensä tekemiä virheitä. Hallitus on esimerkiksi kertonut panostavansa palkkatukeen, vaikka todellisuudessa se itse on ensin heikentänyt palkkatukea ja kiristänyt sen ehtoja.
Lisäksi ollaan ottamassa käyttöön uusi väline pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseen. Esityksen mukaan työvoimaviranomainen voisi myöntää yhdistyksille ja säätiöille tukea pitkään työttöminä olleiden työllistymisen edellytyksiä parantavaan hanketoimintaan. Samaan aikaan se on kuitenkin lakkauttamassa kuntouttavan työtoiminnan ja leikkaa määrärahoista lähes 40 miljoonaa euroa. Palvelut olisi järjestettävä yhä suuremmalle joukolle työttömiä, vaikka työllisyyspalveluiden resursseista on ainoastaan leikattu.
Pitkäaikaistyöttömien palveluihin haetaan ratkaisua järjestöiltä tilanteessa, jossa hallitus on leikannut järjestöjen resursseista. Näistä palveluista suunnitellaan velvoittavia, vaikka työttömän toimeentulon menetys ei luo yhtäkään työpaikkaa. Se siirtää ihmisiä työttömyysturvalta toimeentulotuen varaan, mikä syventää työttömän ahdinkoa ja hankaloittaa työllistymistä entisestään.
On epäselvää, miten kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamisesta jäävä palveluaukko aiotaan täyttää. Uutta mallia ei ole olemassa ja nyt esitellyillä toimilla sitä ei ratkaista.
Vaikuttaakin siltä, että uusilla työllisyystoimilla vain paikataan hallituksen itsensä tekemiä lovia. Kun otetaan huomioon rahoituksen riittämättömyys, jää edelleen paljon paikattavaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten 13 miljoonaa riittää ratkaisemaan pitkäaikaistyöttömyyden 45 työllisyysalueella, kun määrärahoja on samaan aikaan leikattu lähes 40 miljoonaa?
Miten aiotaan ratkaista ristiriita, jossa pitkäaikaistyöttömien palveluita siirretään nyt yhdistysten ja säätiöiden vastuulle samaan aikaan, kun näiden toimijoiden toimintamahdollisuuksia on rajoitettu leikkaamalla rahoitusta historiallisella tavalla?
Mitä konkreettista hallitus on tuomassa kuntouttavan työtoiminnan tilalle? Millainen on työpajojen tulevaisuus?
Miten hyvinvointialueita ja työllisyysalueita on informoitu 2027 alussa tapahtuvasta muutoksesta?
Helsingissä 23.9.2026
Pia Lohikoski [vas]
