Sarkkisen mukaan Agenda 2030:n tavoitteiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja syvällistä järjestelmätason yhteiskunnallista muutosta. Se edellyttää totuttujen ajatusmallien kyseenalaistamista.
– Albert Einsteinin sanoin: Olemme luoneet nykyisen maailman ajattelullamme, joten emme voi muuttaa sitä ilman, että muutamme ajattelutapaamme, Sarkkinen sanoo.
Sarkkinen toteaa, että Suomen suurimmat haasteet liittyvät ympäristöön.
– Me elämme kestämättömästi, tuotamme liikaa ilmastopäästöjä ja tuhlaamme luonnonvaroja, hän sanoo.
EU:n elvytyspaketin rahoilla olisi luotava ilmastokestäviä työpaikkoja sekä tuettava reilua siirtymää ja turpeesta luopumista.
Sarkkinen ohjaisi talouden toimintaa ilmastokestävämmäksi. Vasemmistoliiton mielestä EU:n elvytyspaketin rahoista valtaosa on käytettävä reilun siirtymän tukemiseen ja ilmastokestävien työpaikkojen luomiseen. Tämä voitaisiin toteuttaa muun muassa suuntaamalla tukea turpeesta luopumiseen.
– Perinteisen talousbudjetoinnin rinnalla olisi kehitettävä päästöbudjetointia. BKT:n rinnalle on otettava laaja-alaisempia kehitysmittareita. Valtion omistajapolitiikan ja yritystukien on ohjattava yritysten toimintaa kohti ympäristökestävyyttä, Sarkkinen vaatii.
Perinteisen talousbudjetoinnin rinnalla olisi kehitettävä päästöbudjetointia.
Sarkkinen pitää esimerkiksi yritysvastuulain säätämistä keinona, joka ohjaisi yritysten toimintaa kestävämpään suuntaan. Hän kannattaa myös EU:n ulkorajoille asetettavia hiilitulleja.
Agenda 2030 asettaa vaatimuksia kaikille maailman maille. Joillakin mailla on paremmat edellytykset vastata haasteisiin. Sarkkinen pitää erityisesti kasvavaa eriarvoisuutta valtavana globaalina ongelmana ja inhimillisen kehityksen esteenä.
Suomen on tuettava myös muiden maiden kestävää kehitystä. Kannamme globaalia vastuuta.
– Suomen kaltaisen vauraan maan on omien toimien ohella tuettava myös muiden maiden kestävää kehitystä. Kannamme globaalia vastuuta, Sarkkinen sanoo.
Tässä keskeisinä välineinä ovat kehitysyhteistyö ja -rahoitus, kauppapolitiikka sekä toiminta kansainvälisissä organisaatioissa. Sarkkinen kiitteleekin hallituksen päätöstä lisätä kehitysrahoitusta.
Kansanedustaja Hanna Sarkkisen selontekopuhe 4.11.2020
Arvoisa puhemies,
YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 on ihmiskunnan suunnitelma A. Sen on onnistuttava, sillä suunnitelma B:tä ei ole. Agendan tavoitteet koskevat ja sitovat meitä kaikkia.
Suomalainen hyvinvointivaltio on kyennyt toteuttamaan monia sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen liittyviä tavoitteita nojaten universalismin periaatteisiin.
Parannettavaakin vielä on ja nykyinen hallitusohjelma on rakennettu kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta.
Koulupudokkuus on merkittävä haaste, johon hallitus vastaa panostamalla koulutukseen sekä pidentämällä oppivelvollisuutta. Eläkeläisköyhyys on maamme häpeätahra, jota on lievennetty korottamalla matalimpia eläkkeitä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta halutaan parantaa sote-uudistuksella ja hoitotakuulla.
Arvoisa puhemies,
Agenda asettaa vaatimuksia kaikille maailman maille. Kuitenkin toisilla mailla on paremmat edellytykset vastata haasteisiin. Suomen kaltaisen vauraan maan on omien toimien ohella tuettava muiden maiden kestävää kehitystä. Tässä keskeisenä välineenä on kehitysyhteistyö ja -rahoitus, kauppapolitiikka sekä toiminta kansainvälisissä organisaatioissa.
Kannamme globaalia vastuuta ja hallitus on lisännyt kehitysrahoitusta. Matkaa kohti 0,7 rahoitusosuutta kuitenkin on vielä.
Kehitysyhteistyössä on keskityttävä erityisesti niihin asioihin, joissa Suomella on erityistä annettavaa ja joissa voi saavuttaa vaikuttavuutta. Esimerkiksi Suomen työ naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi sekä seksuaaliterveyden edistämiseksi on erittäin tärkeää, erityisesti aikana, jolloin monet populistiset ja vanhoilliset päättäjät käyttävät naisten kehoja politiikkansa keppihevosena. Suomen työ vammaisten oikeuksien edistämiseksi on ollut uraauurtavaa.
Ilman rauhaa ei ole kehitystä, joten Suomen panos rauhanturvaamiseen ja -sovitteluun ja muuhun rauhaa edistävään toimintaan on myös äärimmäisen arvokasta.
Suomi voi antaa myös merkittävää lisäarvoa oikeudenmukaisen verotuksen kehittämiseen. Toimiva ja oikeudenmukainen verotusjärjestelmä on ennakkoehto toimivien julkisten palveluiden järjestämiselle ja tulonjaon tasoittamiselle myös kehittyvissä maissa.
Kasvava eriarvoisuus on valtava globaali ongelma ja inhimillisen kehityksen este. Nykyinen globaali talous ja politiikka on epäonnistunut pahasti, kun rikkain prosentti omistaa enemmän varallisuutta kuin loput maailman väestöstä yhteensä.
Suomen pitää jatkossakin tukea kehittyvien maiden verotusjärjestelmiä sekä kansainvälisiä ponnisteluja veroparatiisien sulkemiseksi.
Vasemmistoliiton mielestä myös Suomessa on tehtävää tulo- ja varallisuuserojen kaventamiseksi, mutta valitettavasti tärkeät verotusuudistukset kuten osinkoverojen oikeudenmukaisempi verottaminen jäävät tällä hallituskaudella vielä tekemättä.
Arvoisa puhemies,
Suomen suurimmat kestävän kehityksen haasteet liittyvät ympäristöön. Me elämme kestämättömästi, tuotamme liikaa ilmastopäästöjä ja tuhlaamme luonnonvaroja.
Olemme aloittaneet matkamme kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota, mutta lisää päätöksiä ja toimia tarvitaan vielä niin paikallisesti kuin kansallisella tasolla.
Meidän iso tehtävämme tässä ajassa on sovittaa elämämme ja taloutemme ympäristön reunaehtoihin. Kate Raworthin donitsitalouden käsite kuvaa hyvin tavoitetilaa.
Donitsin ulkokehällä ympäristö asettaa ihmiskunnan taloudelliselle toiminnalle ekologiset reunaehdot, joita ei voi ylittää ja joihin on sopeuduttava. Donitsin sisäkehän taas muodostaa sosiaaliset reunaehdot, ne minimivaatimukset, jotka talouden on täytettävä, jotta kaikille ihmisille voidaan turvata ihmisarvoinen elämä ja hyvinvoinnin perusedellytykset. Talous tai talouskasvu ei ole päämäärä, vaan väline. Kestävä talous on donitsi, joka toimii sosiaalisten vaatimusten sisäkehän ja ekologisten reunaehtojen ulkokehän välillä.
Yhteensovitus on tehtävä niin, ettei ihmisten hyvinvointi ja toimeentulo vaarannu. Ilmastotoimissa on otettava huomioon eri puolilla maata asuvat ihmiset ja muutosten aiheuttamat kustannukset tulee kompensoida erityisesti pienituloisille. Hallitus onkin huomioinut tämän reilun siirtymän periaatteen muun muassa tukiessaan öljylämmityksestä luopuvia kotitalouksia.
Vasemmistoliiton mielestä myös EU:n elvytyspaketin rahoista valtaosa on käytettävä reilun siirtymän tukemiseen ja ilmastokestävien työpaikkojen luomiseen, muun muassa suuntaamalla tukea turpeesta luopumiseen.
Talouden toimintaa on ohjattava kestävämmäksi. Valtion perinteisen talousbudjetoinnin rinnalla olisi kehitettävä päästöbudjetointia. BKT:n rinnalle tarvitaan kokonaisvaltaisia kehitysmittareita. Yritysten toimintaa tulee ohjata kestävämpään suuntaan säätämällä yritysvastuulaki. EU:n ulkorajoille on asetettava hiilitullit. Valtion omistajapolitiikan ja yritystukien on ohjattava ympäristökestävyyteen.
Arvoisa puhemies,
Aivan kuten selonteossa todetaan, Agenda2030 tavoitteiden toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja syvällistä järjestelmätason yhteiskunnallista muutosta, joka edellyttää totuttujen ajatusmallien kyseenalaistamista.
Albert Einsteinin sanoin: ”Olemme luoneet nykyisen maailman ajattelullamme, joten emme voi muuttaa sitä ilman, että muutamme ajattelutapaamme.”