Lakialoitteessa esitetään lisäystä rikoslakiin, jonka perusteella työehtosopimuksessa sovittuja palkkaa koskevia määräyksiä rikkova työnantaja voitaisiin tuomita sakko- tai vankeusrangaistukseen.
– Julkisuuteen nousee jatkuvasti tapauksia, joissa paljastuu räikeitä puutteita palkkauksessa ja työehtojen noudattamisessa. Tällainen toiminta on saatava loppumaan, sanoo Myllykoski.
Ongelmia on usein ulkomailta lähetettyjä työntekijöitä työllistävissä yrityksissä. Alipalkkauksen uhriksi joutuminen on todennäköisempää, jos ei tunne Suomen työmarkkinoiden lainsäädäntöä ja oikeuksiaan. Palkkaa saatetaan maksaa reilusti alle työehtosopimuksen alimman palkkaluokan tai palkka saatetaan maksaa väärän palkkaluokan mukaan. Tavallista on myös jättää ylityö- ja matkakorvaukset maksamatta.
Nykyinen tilanne johtaa markkinoiden vääristymiseen, koska lainsäädännön määräysten kiertäminen tuottaa joillekin yrityksille lyhyen aikavälin kustannuskilpailuhyötyä. Joillakin aloilla tämä johtaa siihen, että työehtoja noudattavien yritysten on vaikeaa saada esimerkiksi urakoita.
Myös muiden työntekijöiden mahdollisuus työllistyä heikkenee, jos urakat päätyvät oikeuksistaan tietämättömiä hyväksikäyttäville yrityksille. Tällä on negatiiviset kerrannaisvaikutukset Suomen kansantalouteen muun muassa työttömyysturvamenojen lisääntymisen ja verotulojen ja eläkemaksukertymän vähentymisen myötä.
– Ei voi olla kohtuuton vaatimus, että työnantajat noudattaisivat lakia ja sopimiaan sopimuksia. Kaikilta se ei kuitenkaan onnistu, joten alipalkkaus on kriminalisoitava asian korjaamiseksi, toteaa Myllykoski.