Jokelainen pitää Suomen nykyistä voimattomuutta työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumisessa oikeusvaltiolle häpeällisenä. Erityisen haavoittuvaisia ryhmiä ovat oikeuksistaan tietämättömät nuoret työntekijät ja maahanmuuttajat.
– Yhteiskuntamme on monessa tapauksessa epäonnistunut suojelemaan työntekijöitä hyväksikäytöltä. Tapauksia jätetään tutkimatta, koska työntekijän oikeuksien laiminlyöminen on aina taloudellista voittoa jollekin, Jokelainen sanoo.
”Yhteiskuntamme on epäonnistunut suojelemaan työntekijöitä hyväksikäytöltä.”
Jokelainen kuvailee hallituksen esitystä oikeansuuntaiseksi, mutta riittämättömäksi. Hän nostaa esiin vasemmistoliiton ratkaisukeinoja, kuten alipalkkauksen säätämisen rangaistavaksi.
– Tämä uudistus on vasta alku. Paljon muutakin tulisi tehdä työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi. Olemme vasemmistossa pitkään peräänkuuluttaneet alipalkkauksen kriminalisointia. Jatkossa myös yritykset olisi saatava vastuuseen, esimerkiksi kirjaamalla lakiin kattava oikeushenkilön rangaistusvastuu, Jokelainen sanoo.
Jokelainen muistuttaa, että oikeistohallitus on ulkomaalaislain kiristyksillään heikentänyt haavoittuvassa asemassa ja riippuvaisuussuhteessa olevien ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Samalla työntekijän oikeuksien heikentäminen on horjuttanut ammattiyhdistysliikkeen keinoja puuttua hyväksikäyttötapauksiin.
– Tämänhetkinen tilanteemme on oikeusvaltiolle häpeällinen. Siksi työtä työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi tulee tämän uudistuksen myötä jatkaa, Jokelainen sanoo.
Jessi Jokelaisen puhe 18.3.2026:
Arvoisa puhemies,
Suomea pidetään usein työntekijän oikeuksien mallimaana. On totta, että ammattiyhdistysliikkeemme on tehnyt ja tekee sinnikkäästi työtä työntekijöiden oikeuksista kiinni pitämiseksi ja niiden parantamiseksi. Mutta myös valtiolta ja lainsäätäjiltä vaaditaan järeämpiä toimia työelämän sokeiden pisteiden osalta.
Maineestamme huolimatta työperäinen hyväksikäyttö on kiinteästi pesiytynyt yhteiskuntamme rakenteisiin. Sitä esiintyy julkisella sektorilla, yksityisissä yrityksissä, kaiken kokoisissa työyhteisöissä, kuntien ja valtion kilpailuttamissa urakoissa ja työsuhteiksi naamioiduissa yrittäjyysmuodoissa. Työperäiselle hyväksikäytölle erityisen alttiita ryhmiä ovat oikeuksistaan tietämättömät nuoret työntekijät ja maahanmuuttajat. Yhteiskuntamme on monessa tapauksessa epäonnistunut antamaan työperäisen hyväksikäytön uhreille oikeutta tai ylipäätään suojelemaan työntekijöitä niin, ettei hyväksikäyttöä tapahdu. Tapauksia jätetään systemaattisesti tutkimatta ja huomiotta, koska työntekijän oikeuksien laiminlyöminen on aina taloudellista voittoa jollekin.
Arvoisa puhemies, on erittäin tärkeää, että hallitus reagoi työperäisen hyväksikäytön laajuuteen ja vakavuuteen rikoslain muutoksella. Rikoslakia on selkeytettävä, ja siten uudistus on ehdottoman kannatettava. On kuitenkin niin, että tämä uudistus on vasta alku, ja paljon muutakin tulisi tehdä työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi. Olemme vasemmistossa pitkään peräänkuuluttaneet alipalkkauksen kriminalisointia, ja jatkossa yksilöiden lisäksi yritykset olisi saatava vastuuseen esimerkiksi kirjaamalla lakiin kattava oikeushenkilön rangaistusvastuu.
Vaikka hallituksen esitys on oikeansuuntainen, on samaan aikaan selvä fakta, että hallitus on lukuisilla ulkomaalaislain kiristyksillään heikentänyt haavoittuvassa asemassa olevien ja riippuvaisuussuhteessa olevien ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla. Myös hallituksen useat esitykset työnantajan vallan lisäämisestä ja työntekijän oikeuksien heikentämisestä ovat horjuttaneet ammattiyhdistysliikkeen keinoja puuttua hyväksikäyttötapauksiin.
Arvoisa puhemies, vasemmiston kanta on selkeä myös sen suhteen, että nyt esitettävä rikoslain muutos ei saa johtaa ihmiskauppapykälien soveltamisalan kaventumiseen. Vakavimmat hyväksikäyttötapaukset on jatkossakin käsiteltävä oikeusasteissa ihmiskauppana. Tämänhetkinen tilanteemme on oikeusvaltiolle häpeällinen, ja siksi työtä työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi tulee tämän uudistuksen myötä jatkaa.