Selonteko arvioi Suomen toimintaympäristöä tilanteessa, jossa se on voimakkaassa muutoksessa, ja jota leimaa suurvaltojen – Yhdysvallat, Kiina, Venäjä – kilpailu. Tämä suurvaltakilpailu heijastuu myös EU:n toimintaan. Myös EU:n globaali asema on muutoksessa. EU-maiden yhteinen kannanmuodostus on vaikeutunut esimerkiksi muuttoliike- ja ihmisoikeuskysymyksissä. Unionin sisällä on myös ongelmia keskeisten perusarvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen, noudattamisessa. Lisäksi Ison-Britannian ero EU:sta vaikuttaa unionin toimintakykyyn kansainvälisesti. Jännitteet ovat lisääntyneet myös Suomen lähialueilla, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa asevalvonnan sopimusjärjestelmän heikentyminen ja kybertoimintaympäristön merkityksen kasvaminen.
Toimintaympäristön pohjalta selonteko esittää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset tavoitteet sekä painopisteet, joita toteuttamalla valtioneuvosto vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon toimintaympäristön analyysi ohjaa myös puolustusselonteon valmistelua.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu selonteon mukaan hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vaikuttamiseen Euroopan unionissa sekä sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen nojaavaan monenkeskiseen yhteistyöhön. Päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä vahvistaa Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia.
Tärkeä tavoite on, että “kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä estetään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin”.
Selonteossa käsitellään turvallisuutta aiempaa laajemmasta näkökulmasta
Vasemmistoliiton kädenjälki näkyy selonteossa erityisesti siinä, että turvallisuutta käsitellään aiempaa laajemmasta näkökulmasta. Ilmastonmuutos ja muut globaalit ilmiöt nähdään keskeisinä tekijöinä Suomen turvallisuudelle. Globaaleihin ongelmiin myös tarvitaan globaaleja ratkaisuja ja laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Mikään valtio ei voi ratkaista näitä rajoja ylittäviä ongelmia yksin. Vasemmistoliiton mielestä ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen edistämisen pitääkin olla turvallisuuspolitiikan ytimessä.
Muita vasemmistoliitolle tärkeitä teemoja selonteossa on, että ihmisoikeuksien merkitystä painotetaan kaikessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toiminnassa ja Suomi tavoittelee tehokkaampaa YK-järjestelmää, sekä vahvempaa monenkeskistä yhteistyötä.
Yleinen jaettu käsitys on, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Vasemmistoliitto pitää erittäin tärkeänä, että Suomen politiikan perustana on nyt ja tulevaisuudessa sotilaallinen liittoutumattomuus. Osana liittoutumattomuutta on hyvin merkittävää, että selonteko linjaa: ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.”
Tärkeää on myös, että selonteossa linjataan panostuksista rauhanvälitykseen ja rajataan Suomen osallistumisesta Naton harjoituksiin ja kriisinhallintaan. Vasemmistoliiton mielestä nykyisessä maailmantilanteessa on kansainvälisten sotaharjoitusten luonnetta arvioitava entistä tarkemmin, jotta Suomi ei ole mukana sellaisessa toiminnassa, joka lisäisi jännitteitä lähialueilla. Natosta selonteko linjaa, että kumppanuusyhteistyö ei sisällä 5 artiklan mukaisia turvatakuita eikä velvoitteita, ja että Suomi osallistuu Naton 5 artiklan harjoituksiin ainoastaan kumppanimaan roolissa. Tämä on hyvin tärkeää uskottavan liittoutumattomuuspolitiikan näkökulmasta.
Parantamisen varaa Suomella on aseviennissä. Hallitusohjelmassa ja tässä selonteossa on tärkeä kirjaus, ettei Suomi vie aseita sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Se ei ole kuitenkaan täysin toteutunut. Aseita ei pidä myöskään ostaa sotaa käyvistä tai ihmisoikeuksia polkevista maista
Tärkeä ajankohtainen asia on YK:n ydinaseet täysin kieltävä sopimus, joka on viimein astumassa voimaan vuoden 2021 tammikuussa. Se keräsi tarvittavat 50 ratifiointia lokakuussa 2020, kun Honduras liittyi mukaan sopimukseen. Selonteon mukaan ”Suomi osallistuu ydinasekieltosopimusta koskevaan vuoropuheluun ja seuraa sopimuksen voimaansaattamisen edistymistä.” Nyt kun sopimus on astumassa voimaan, tulee Vasemmistoliiton mielestä Suomen hallitusohjelman mukaisesti arvioida sopimukseen liittymistä.
Epävarmana aikana rauhan edistämiselle, solidaarisuudelle, ihmisoikeuksille ja kansainväliselle yhteistyölle rakennetulle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on suurempi tarve kuin koskaan. Sen puolesta vasemmistoliitto vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa.
Li Andersson
Vasemmistoliiton puheenjohtaja,
opetusministeri