Metsäkatoasetus astui voimaan kesäkuussa 2023, ja siirtymäaikoineen toimeenpanon oli tarkoitus käynnistyä vuoden 2024 lopulla. Toimeenpanon alkua viivästytettiin sittemmin vuoden 2025 loppuun, ja nyt Orpon hallitus haluaa viivästyttää toimeenpanon alkua uudestaan vuodella.
– Metsäkatoasetus on olennainen työkalu metsien turvaamiseksi ympäri maailman ja EU:n aiheuttamien haitallisten ympäristövaikutusten hillitsemiseksi. Komission esitys, jota hallitus kannattaa, pitää sisällään merkittävän riskin metsäkadon ehkäisemisen vaarantumisesta, Kivelä sanoo.
– Orpon hallitus pyrkii vaikuttamaan EU:ssa asetuksen vesittämiseksi vielä komissiotakin enemmän, esittämällä komission ehdotusta laajempaa toimeenpanon lykkäystä. Toisin sanoen Orpon hallitus haluaa auttaa vaikutusvaltaisia, ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä suuryrityksiä karttamaan ympäristövastuitaan, Kivelä sanoo.
”Suomen tulisi olla kestävyyden edelläkävijä, mutta Orpon hallitus tekee meidät kansainvälisesti tunnetuksi lähinnä vastuullisuuslainsäädännön jarruttajana.”
Aika metsäkadon pysäyttämiseksi on Kivelän mukaan kortilla.
– Toimeenpanon aloittamista ei yksinkertaisesti voida enää lykätä, tai metsäkatoasetuksessa linjattujen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuu. Jokainen sisällöllinen heikennys asetukseen taikka toimeenpanon viivästys tarkoittaa lisää hehtaareja hakattua metsää. Globaalin hiilinielun varjeleminen on avainasemassa pyrkimyksissämme minimoida ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mutta hallituksen ainoa kontribuutio tässäkin on kapula rattaisiin, Kivelä sanoo.
Asetuksen vesittämistä ei Kivelän mukaan voida myöskään perustella kohtuuttomilla Suomeen kohdistuvilla vaikutuksilla.
– Asiantuntija-arvioiden mukaan metsäkatoasetus ei kohtuuttomasti rajoita maa- tai metsätaloutta Suomessa eikä vaaranna kansallista huoltovarmuutta tai kilpailukykyämme. Suomen tulisi olla kestävyyden edelläkävijä, mutta Orpon hallitus tekee meidät kansainvälisesti tunnetuksi lähinnä vastuullisuuslainsäädännön jarruttajana, Kivelä kiteyttää.