– Jäteasetuksessa säädetään, että esimerkiksi ruokakauppojen tulee luovuttaa käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ja ensisijaisesti ihmisravinnoksi, silloin kun se on turvallista. Tämä toteutuu nyt paikoin puutteellisesti, Kivelä sanoo.
Käyttämättömien elintarvikkeiden uudelleenjakelun toteutumista ei nykyisellään valvota mitenkään. Vastuuministeriönä toimivan ympäristöministeriön rooli rajautuu ensisijaisesti uudelleenjakeluvelvollisuutta koskevaan tiedotukseen ja opastukseen.
”Ei voi olla niin, että elintarvikealan toimijoilta lailla edellytettyä toimintaa ei toimeenpanon osalta valvota lainkaan.”
Päivittäistavarakauppojen ruokahävikkimäärit on viime vuosien aikana saatu laskuun, mutta hävikki on yhä merkittävä ongelma: vuonna 2023 päivittäistavarakauppojen elintarvikevirrasta päätyi ruokahävikiksi 0,9 prosenttia, joka vastaa noin 57 miljoonaa kiloa.
– Ei voi olla niin, että elintarvikealan toimijoilta lailla edellytettyä toimintaa ei toimeenpanon osalta valvota lainkaan, ja että nämä toimijat voivat näin ollen tästä velvollisuudesta käytännössä niin halutessaan poiketa, Kivelä sanoo.
Tällä tavoin ei saavuteta Suomen sitoumusta elintarvikejätteen määrän puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
– Haluan tietää, mitä hallitus aikoo tehdä elintarvikkeiden uudelleenjakelun toteutumisen varmistamiseksi ja miten hallitus aikoo laajemmin edistää tätä tavoitetta, Kivelä toteaa.