Mustajärvi piti vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron keskustelussa ulkopoliittisesta selonteosta.
Mustajärven mielestä Suomen tulee säilyttää kansallista liikkumatilaansa turvallisuuspolitiikassa suhteessa suurvaltoihin tai sotilasliittoihin.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Suomelle tärkein perusta on sotilaallinen liittoutumattomuus. Sen takeena on oma, uskottava ja itsenäinen puolustusjärjestelmä, Mustajärvi sanoi.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei Suomi vie aseita sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.
Äskettäin Suomi hyväksyi kolmenkeskisen aiejulistuksen Ruotsin ja Norjan kanssa.
– Norjan pääministeri toi jo huhtikuussa esille tavoitteen solmia Suomen ja Ruotsin kanssa sopimus sotilasmateriaalin ja -henkilöstön kauttakulusta niin rauhan kuin konfliktin aikana. Tällaista linjausta Suomi ei ole tehnyt eikä pidä tehdäkään, Mustajärvi sanoi.
– Rauhan rakentamisessa ja rauhanvälityksessä sotilaallisesti liittoutumattomalla Suomella on varmasti vahvempi rooli kuin muutoin olisi. Rauhanvälitys onkin nostettu selonteossa aiempaa selvemmin esille ja syystä.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei Suomi vie aseita sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin.
– Tavoite ei ole toteutunut. Aseita ei pidä myöskään ostaa sotaa käyvistä tai ihmisoikeuksia polkevista maista, Mustajärvi painotti.
Mustajärvi kiitteli sitä, että ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on aiempaa laajemmin huomioitu laajan turvallisuuden käsite niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
– Pakolaisuus, pandemiat, hupenevat luonnonvarat, tietojärjestelmien toimivuus ja ilmastomuutos muodostavat vakavan haasteen kaikille maailman valtioille. Niitä haasteita ei selätetä sotilaallisella voimalla eikä sotilasliitoilla.
Kansanedustaja Markus Mustajärven 11.11.2020 pitämä vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro kokonaisuudessaan:
Arvoisa Puhemies!
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Suomelle tärkein perusta on sotilaallinen liittoutumattomuus. Sen takeena on oma, uskottava ja itsenäinen puolustusjärjestelmä.
Suomi on ja tulee aina olemaan rajamaa. Se voi olla uhka, mutta myös mahdollisuus. Uhkien torjunnassa, mutta myös mahdollisuuksien hyödyntämisessä kansallista liikkumatilaa tulee vaalia – niin suhteessa yksittäisiin valtioihin, Venäjään ja Yhdysvaltoihin, kuin Euroopan unioniinkin ja Natoon.
Rauhan rakentamisessa ja rauhanvälityksessä sotilaallisesti liittoutumattomalla Suomella on varmasti vahvempi rooli kuin muutoin olisi. Rauhanvälitys onkin nostettu selonteossa aiempaa selvemmin esille ja syystä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää selonteon tärkeimpinä kirjauksina kahta virkettä. Ensinnäkin, ”Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.”
Toiseksi, ”Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeä tavoite on, että kansallisin toimin ja kansainvälisellä yhteistyöllä estetään aseellisten konfliktien ja Suomen turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintakykyä vaarantavien tilanteiden syntyminen sekä Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.”
Itse asiassa viimeisen lauseen muotoilun pitäisi kuulua niin, että tärkein tavoite on estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin.
Selonteon toimintaympäristökuvauksessa tuodaan esille suurvaltakilpailun leimaama toimintaympäristö. Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina vahtivat aina oman etunsa.
Selonteon useammassa kohdassa todetaan, että Naton lisääntynyt läsnäolo monilla alueilla vakauttaa tilannetta. Aivan yhtä hyvin voi sanoa, että se synnyttää epävakautta.
Sotilaallisen voiman kasaaminen ja varustelukierre lisäävät jännitteitä niin Itämerellä kuin arktisella alueella. Varustautumiseen osallistuu useampi toimija. Arktisen neuvoston asemaa tulee vahvistaa ja se täytyy pitää aitona yhteistyöelimenä ja suurvaltakiistojen ulkopuolella. Arktinen alue on myös Suomelle erityisen tärkeä.
Arvoisa Puhemies!
Sotilaallisesti liittoutumattomille maille, Suomelle ja Ruotsille, yhteistyö on luontevaa. Selonteossa nostetaankin voimakkaasti esille Suomi-Ruotsi yhteistyö. Moneen kertaan mainittu lause, ”yhteistyötä tehdään ilman ennalta määrättyjä rajoitteita”, ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomi luopuisi yhteistyössä kansallisesta harkinnastaan. Ruotsi tekee omat päätöksensä, Suomi omansa.
Äskettäin Suomi hyväksyi kolmenkeskisen aiejulistuksen Ruotsin ja Norjan kanssa. Norjan pääministeri toi jo huhtikuussa esille tavoitteen solmia Suomen ja Ruotsin kanssa sopimus sotilasmateriaalin ja -henkilöstön kauttakulusta niin rauhan kuin konfliktin aikana. Tällaista linjausta Suomi ei ole tehnyt eikä pidä tehdäkään.
Puolustushankinnoissa, mukaan lukien HX-hankinta, on syytä katsoa pohjoismaisen vaihtoehdon perään. Onhan Suomen historian suurimmalla hankintapäätöksellä myös vahva ulkopoliittinen merkitys.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei Suomi vie aseita sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Tavoite ei ole toteutunut. Aseita ei pidä myöskään ostaa sotaa käyvistä tai ihmisoikeuksia polkevista maista.
Arvoisa Puhemies!
Yhdysvaltain presidentinvaihdos tuonee maan takaisin Pariisin ilmastosopimukseen. Toivottavasti Yhdysvallat haluaa vahvistaa myös YK:n asemaa.
Yhdysvaltain tuleva presidentti Biden on jo pitkään puhunut demokraattisten valtioiden liitosta, jonka johtovaltiona toimisi Yhdysvallat. Lienee paikallaan kysyä, mitä tällaisen rinnakkaisrakenteen luominen tarkoittaisi YK:n kannalta? YK-järjestelmää ei pidä heikentää, vaan vahvistaa.
Arvoisa Puhemies!
Selonteossa on aiempaa laajemmin huomioitu laajan turvallisuuden käsite niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Pakolaisuus, pandemiat, hupenevat luonnonvarat, tietojärjestelmien toimivuus ja ilmastomuutos muodostavat vakavan haasteen kaikille maailman valtioille. Niitä haasteita ei selätetä sotilaallisella voimalla eikä sotilasliitoilla.