– Digijätit käyttävät paitsi merkittävää taloudellista valtaa, myös massiivista yhteiskunnallista valtaa. Kansalaiset ja poliitikot ovat riippuvaisia markkinaehtoisesti toimivista alustoista, joiden sääntöjä valvotaan heikosti ja joiden keskustelukulttuuri vaikuttaa koko yhteiskuntaan. On aito riski, että muutaman rikkaan miehen markkinaleikki haavoittaa lopulta demokratiaa vakavasti, Koskela sanoo.
Koskelan mukaan tarvitaan paremaa ja vahvempaa sääntelyä, jotta vallan keskittymistä digitaloudessa voidaan suitsia ja tarvittaessa purkaa.
– Kilpailuviranomaisten valtuuksia tulisi lisätä huomattavasti. Tarvitaan ainakin mahdollisuus arvioida yksittäisten yritysostojen merkittävyyttä ja hyväksyttävyyttä toiminnan alan ja sen keskittymisen kannalta, mahdollisuus määrätä väärinkäytöksistä tuntuvan kokoisia sakkoja, ja mahdollisuus rajoittaa digijättien kykyä sanella kohtuuttomia sopimusehtoja asiakkaille monopolistisen asemansa turvin. Viime kädessä pitää voida pilkkoa liian suuriksi ja hallitseviksi käyneitä yrityksiä, jollainen esimerkiksi Metasta on tullut, Koskela sanoo.
Koskela muistuttaa, että some-alustojen moderoinnin tarve ei ole syntynyt tyhjästä. Moderoinnin kiristymiseen johti muun muassa Venäjän vaikuttaminen Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Vaalivaikuttamisen lisäksi sosiaalisen median vihapuhe vaikuttaa suoraan vaaleissa oleviin ehdokkaisiin sekä ihmisten halukkuuteen lähteä ehdolle ylipäänsä.
– Tänä keväänä Suomessa käydään kunta- ja aluevaalit, joissa on huomattava määrä ihmisiä ehdolla ensimmäistä kertaa. On koko demokraattisen järjestelmän kannalta oleellista, että jokainen voi tehdä vaalityötä ilman häirintää puolueeseen, sukupuoleen tai ihonväriin katsomatta. Digijättien tämän hetkinen suunnanmuutos tulee pahimmillaan vahingoittamaan demokratiaa. Se on vakava asia, jonka soisin myös Elon Muskin ja Mark Zuckenbergin tajuavan, Koskela sanoo.