– Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan. Jo nyt puuntuotannollinen kestävyys ylitetään osassa Suomea, ekologisesta kestävyydestä puhumattakaan. Tällä hetkellä metsäteollisuus itse rapauttaa omia pidemmän tähtäimen toimintaedellytyksiään, Koskela sanoo.
Koskelan mielestä metsäteollisuuden jalostusasteen nostaminen on välttämätöntä. Kun metsäteollisuusyhtiöt etsivät korvaajaa hävinneille paperi- ja kartonkimarkkinoilleen, niiden tulisi kääntää katse uusiin teknologioihin ja toimintamalleihin, jotka huomioivat paremmin ekologiset reunaehdot ja tuovat samalla suurempaa arvonlisää talouteen.
”Hallituksen päätös nostaa metsähallituksen tuloutustavoitetta on täysin vastuuton.”
– Esimerkiksi ligniinistä valmistettavat vaihtoehtoiset akkumateriaalit ovat yksi tällainen korkeamman jalostusasteen puupohjainen tuote, jossa on paljon potentiaalia. Puupohjaisena tuotteena ligniinikään ei ole täysin ongelmatonta, mutta se on yksi keino nostaa jalostusastetta. Tällä hetkellä ligniini lähinnä poltetaan metsäteollisuuden omaan energiakäyttöön, Koskela sanoo.
Koskela huomauttaa, että panostukset päästövähennyksiin valuvat tällä hetkellä hukkaan metsien tehottoman ja päästöintensiivisen talouskäytön takia. Samalla luonnon monimuotoisuus kärsii – esimerkiksi Suomen yleisimpien lintulajien määrä on viimeisen kuuden vuoden aikana vähentynyt merkittävästi.
– Hallituksen päätös nostaa metsähallituksen tuloutustavoitetta on täysin vastuuton, sillä se saattaa hyvinkin johtaa hakkuiden kasvattamiseen, hallituksen monien muiden hakkuisiin kannustavien päätösten ohella. Milloin Suomessa oikein herätään suomalaisen metsänhoidon kestämättömyyteen, Koskela kysyy.