– Ihmettelen suuresti, miksi ministeriö on hiljaa, vaikka yliopistot haalivat ammattikorkeakouluja omistukseensa, ja tämä kehitys näyttää vain kiihtyvän. Miksi ministeriötä ei kiinnosta, mitä korkeakoulukentällä tapahtuu, vaikka meno on kuin milläkin ravihevosmarkkinoilla? Lohikoski kysyy.
Lohikoski vaatii, että ammattikorkeakoulujen omistajapohjasta ja tulevaisuudesta täytyy käydä julkista keskustelua.
Yliopistot perustelevat ammattikorkeakoulujen ostamista esimerkiksi ikäluokkien pienenemiseen varautumisella ja sillä, että suuremmat yksiköt houkuttelevat paremmin kansainvälisiä opiskelijoita. Lohikoski arvelee, että taustalla vaikuttaisi myös keskinäinen kilpailu ja pelot niukkenevista resursseista.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulevaisuus on otettava nyt haltuun.
– On hyvä kysyä sitäkin, houkuttavatko kuntien kiristyneet talousnäkymät suostumaan harkitsemattomasti ammattikorkeakoulujen osakkeiden myyntiin, jos ostotarjouksia ilmaantuu. Tämän ravihevosen ohjakset eivät kuitenkaan näytä olevan oikein kenenkään käsissä.
Lohikosken mukaan pienenevien ikäluokkien Suomessa korkeakoulujen yhteistyön tiivistäminen voi olla myös järkevää ja pakollistakin, mutta tämä on tehtävä sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen ehdoilla ja korkeakoulutuksen monipuolisuus säilyttäen.
– Tällä hetkellä parlamentaarisesta visiotyöstä huolimatta ei konkreettisesta korkeakoulurakenteesta keskustella ollenkaan julkisesti ja avoimesti kansallisella tasolla, vaan ratkaisuja tehdään kiireellä ja paikallisesti.
– Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulevaisuus on otettava nyt haltuun. Tavoitteisiin on sisällytettävä korkeakoulujen alueellinen saavutettavuus sekä alueiden elinvoima, laadukas opetus ja tutkimus sekä työelämän ja tulevaisuuden tarpeet koko maassa.
Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys tulevaisuuden korkeakoulurakenteesta
Eduskunnan puhemiehelle
Yliopistot ovat hankkineet kiihtyvään tahtiin omistukseensa ammattikorkeakouluja eri puolelta Suomea. Tämä kehitys alkoi Tampereelta vuonna 2017, ja tämän jälkeen yhdistymisiä on tapahtunut Oulussa, Lapissa ja Lappeenrannassa.
Tällä hetkellä tiedossa on, että Itä-Suomen yliopisto haluaa perustaa Suomen suurimman korkeakoulukonsernin ostamalla Karelia-, Savonia- ja Kajaanin ammattikorkeakoulut. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin omistajat, eli Mikkeli, Kotka, Kouvola ja Savonlinna neuvottelevat puolestaan yhteistyöstä LUT-konsernin kanssa. Myös Oulun yliopisto on kiinnostunut ostamaan Kajaanin ammattikorkeakoulun.
Ammattikorkeakoulujen ostamisesta on kiinnostunut myös Insinööriliitto, joka on vaatinut ammattikorkeakouluista avointa tarjouskilpailua. Insinööriliitto on kertonut selvittävänsä, ovatko jo tähän mennessä toteutuneet kaupat menneet olemassa olevien lakien mukaisesti. Liitto pelkää, että ammattikorkeakouluja uhkaa näivettyminen yliopistojen alaisuudessa ja vaatii tasapuolisempaa yhteistyötä.
OAJ puolestaan on vaatinut, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja on kehitettävä niiden omien vahvuuksien mukaisesti. Jotta tämä toteutuisi, on OAJ:n mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäviä selkeytettävä lainsäädännöllisesti. Lisäksi korkeakoulujen rahoitusmalleja tulee OAJ:n mukaan vahvistaa tukemaan aidosti autonomista toimintaa.
Ammattikorkeakoulujen ostamista perustellaan esimerkiksi ikäluokkien pienenemiseen varautumisella ja sillä, että suuremmat yksiköt houkuttelevat paremmin kansainvälisiä opiskelijoita. Velkajarrun todellisuudessa taustalla ovat myös korkeakoulujen niukkenevat resurssit ja korkeakoulujen keskinäisen kilpailun koveneminen.
Kyseessä on merkittävä muutos suomalaisessa korkeakoulukentässä, eikä kehityksestä ole käyty kunnollista, julkista keskustelua. Esimerkiksi korkeakouluvision valmistelussa ei ole käyty juurikaan keskustelua tulevaisuuden korkeakoulurakenteesta ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden rooleista ja tehtävänjaosta.
Käynnissä olevan kehityksen seurauksena yliopistoilla on omistussuhteensa vuoksi suurempi vaikutus ammattikorkeakouluihin, niiden opetukseen ja tarjontaan. Tämä herättää kysymyksen, miten varmistamme vahvan ja monipuolisen korkeakoulukentän, jossa myös ammattikorkeakoulujen tuottama osaaminen tunnustetaan ja tunnistetaan.
Viime vuosien kehityksellä on merkittäviä vaikutuksia korkeakouluihin, maakuntiin, opetuksen ja tutkimuksen laatuun, opiskelijoihin ja henkilöstöön sekä työelämän ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseen. Tämä johtaa ja on johtanut malliin, jossa yliopistot kasvattavat valtaansa ammattikorkeakouluissa. Tällä voi olla vaikutuksia ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilöstön oikeusturvaan ja opetuksen laatuun, arvostukseen ja saavutettavuuteen.
Pienenevien ikäluokkien Suomessa korkeakoulujen yhteistyön tiivistäminen voi olla järkevää ja pakollistakin. On helppo yhtyä OAJ:n näkemykseen, jossa korkeakoulujen välille halutaan rakentaa yhteistyötä sen sijaan, että ne laitetaan kilpailemaan keskenään.
Korkeakoulurakenteesta on käytävä kuitenkin avointa, julkista keskustelua. Yhteistyön tiivistämisen hyvät ja huonot puolet on pohdittava tarkkaan myös kansallisella tasolla, jotta korkeakoulutuksen laatu, monipuolisuus ja saavutettavuus sekä työelämän ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaaminen voidaan taata koko maassa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallituksella olemassa tilannekuva ja visio siitä, miltä korkeakoulurakenteen tulisi tulevaisuudessa näyttää, jotta turvataan korkeakoulujen alueellinen saavutettavuus sekä alueiden elinvoima, laadukas opetus ja tutkimus sekä työelämän ja tulevaisuuden tarpeet koko maassa?
Aikooko ministeriö säilyttää korkeakoulutuksen duaalimallin vai onko taustalla käynnissä isompi uudistus korkeakoulurakenteeseen?
Onko olemassa valtakunnallista ja vertailukelpoista tutkittua tietoa korkeakoulutuksen järjestämisen malleista, laadusta ja siitä, miten ne vastaavat yhteiskunnan erilaisiin osaamistarpeisiin koulutuksen ja tutkimuksen kautta?
Miten hallitus näkee kehityksen, jossa kuka vaan voi ilmoittautua tarjouskilpailuun korkeakoulujen omistuksesta? Mitkä ovat tällaisen kehityksen vaikutukset vapaalle tutkimukselle ja koulutukselle?
Helsingissä 22.4.2026
Pia Lohikoski [Vas]