– Hallituksen päätös on suuri virhe. Me tarvitsemme tässä ajassa elinvoimaisia rauhanjärjestöjä, jotka tekevät aktiivista rauhantyötä, Furuholm painottaa.
Furuholmin mukaan aktiivinen, laaja ja moniääninen kansalaisjärjestökenttä kuuluu keskeisesti suomalaiseen demokratiaan. Suomessa on myös ymmärretty, että pienessä maassa laajan ja monipuolisen järjestökentän olemassaolo edellyttää myös valtion rahallista tukea.
– Suomalaiset rauhanjärjestöt ovat merkittäviä yhteiskunnallisia toimijoita, joita kuullaan asiantuntijoina eri hallinnon aloilla rauhaan, turvallisuuteen ja asevalvontaan liittyvässä kysymyksissä, Furuholm sanoo.
– Rauhanjärjestöt ovat myös olleet vahva Venäjän hallintoa ja Putinia kritisoiva voima, joka on tukenut mm. venäläisiä aseistakieltäytyjiä.
Suomalaisen rauhantyön toimintaedellytykset on varmistettava aikana, jolloin rauhantyötä todella tarvitaan
Euroopassa on sota ja turvallisuuspoliittinen tilanne on epävakaa. Suomi panostaa nyt vahvasti sotilaallisen puolustuksen ja kovan turvallisuuden resurssien kehittämiseen. Sen rinnalle tarvitaan myös laaja-alaista ja pitkäjännitteistä rauhantyötä.
– Vaikuttaa siltä, että hallitus ajaa tietoisesti ja systemaattisesti alas suomalaista moniäänistä kansalaisyhteiskuntaa, sillä järjestöjen rahoitusta leikataan lähes kaikilla hallinnonaloilla, Furuholm sanoo.
Valtionavun lakkauttaminen tarkoittaa kuoliniskua monelle rauhantoimijalle Suomessa. Furuholm on jättänyt rauhanjärjestöjen rahoituksesta eduskunnassa talousarvioaloitteen, jonka mukaan eduskunta lisää 500 000 euroa rauhantyön edistämiseen.
– Suomalaisen rauhantyön toimintaedellytykset on varmistettava aikana, jolloin rauhantyötä todella tarvitaan, Furuholm painottaa.
– Käytännössä rahoituksen lakkauttaminen vaarantaa sen pitkäjänteisen rauhantyön, joka on tavoittanut vuosittain satoja tuhansia ihmisiä kotimaassa ja Suomen ulkopuolella.