– Kaikille vammaisille on turvattava oikeus tarvitsemiinsa vammaispalveluihin, eikä palveluiden ulkopuolelle saa rajata iän tai muun epäasiallisen syyn perusteella. Tähän Suomea velvoittaa myös YK:n vammaisyleissopimus, Furuholm painottaa.
Orpon hallitus on kaventanut vammaispalvelulain soveltamisalaa 1.1.2025 voimaan tulleella lakimuutoksella, jonka myötä lakiin lisättiin elämänvaihetta koskeva säännös ja hyvinvointialueiden rahoitusta leikattiin. Lakimuutoksen myötä vammaispalveluja myönnettäessä arvioidaan, poikkeaako vammaisen ihmisen avun tai tuen tarve niin sanotusta elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvasta tarpeesta.
– Jo etukäteen muutokseen arvoitiin rajaavan esimerkiksi ikääntyneitä vammaisia kokonaan vammaispalveluiden ulkopuolelle. Nyt näemme, että hallituksen poliittiset päätökset ja hyvinvointialueiden heikko taloustilanne johtavat siihen, että yhä useampi vammainen jää yleislakien mukaisten palveluiden varaan, eivätkä vammaisten oikeudet siten toteudu, Furuholm sanoo.
Vammaispalveluiden toteuttamisessa hyvinvointialueilla on merkittäviä rakenteellisia ongelmia, jotka vaarantavat vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen ja yhdenvertaisen pääsyn palveluihin.
Vammaisjärjestöjen kattojärjestö Vammaisfoorumi on nostanut tuoreessa raportissaan esiin vammaisten ihmisten omia kokemuksia Orpon hallituksen päätöksistä. Vammaisfoorumi on laatinut laajan selvityksen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista 1.1.2025 voimaan tulleen vammaispalvelulain soveltamisesta hyvinvointialueilla.
– Selvityksen mukaan vammaispalveluiden toteuttamisessa hyvinvointialueilla on merkittäviä rakenteellisia ongelmia, jotka vaarantavat vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen ja yhdenvertaisen pääsyn palveluihin, Furuholm sanoo
– Kuten Vammaisfoorumi toteaa näiden ongelmien korjaaminen vaatii henkilöstöresurssin lisäämistä, selkeitä ja yhtenäisiä, yhdenvertaisia mutta yksilöllisiä soveltamiskäytäntöjä, parempaa tiedottamista ja neuvontaa, asiakkaiden osallisuuden vahvistamista sekä järjestelmän läpinäkyvyyden lisäämistä.
Kansanedustaja Furuholmin kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:
Kirjallinen kysymys VAMMAISPALVELUISTA
Eduskunnan puhemiehelle
Orpon hallitus on kaventanut vammaispalvelulain soveltamisalaa 1.1.2025 voimaan tulleella lakimuutoksella, jonka myötä lakiin lisättiin elämänvaihetta koskeva säännös ja hyvinvointialueiden rahoitusta leikattiin. Lakimuutoksen myötä vammaispalveluja myönnettäessä arvioidaan, poikkeaako vammaisen ihmisen avun tai tuen tarve niin sanotusta elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvasta tarpeesta. Jo etukäteen muutokseen arvoitiin rajaavan esimerkiksi ikääntyneitä vammaisia kokonaan vammaispalveluiden ulkopuolelle.
Vammaisjärjestöjen kattojärjestö Vammaisfoorumi on nostanut tuoreessa raportissaan esiin vammaisten ihmisten omia kokemuksia Orpon hallituksen päätöksistä. Vammaisfoorumi on laatinut laajan selvityksen asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista 1.1.2025 voimaan tulleen vammaispalvelulain soveltamisesta hyvinvointialueilla. Selvityksen mukaan vammaispalveluiden toteuttamisessa hyvinvointialueilla on merkittäviä rakenteellisia ongelmia, jotka vaarantavat vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen ja yhdenvertaisen pääsyn palveluihin.
Erityisen huolestuttavaa selvityksen perusteella on se, että yleislakien mukaisiin palveluihin ollaan siirtämässä kategorisesti isoja määriä asiakkaita, vaikka työntekijät kertovat selkeästi, että palveluja ei ole tälläkään hetkellä riittävästi saatavissa. Selvityksen mukaan hyvinvointialueet vaikuttavat käyttävän uutta vammaislakia säästötoimena, kun esimerkiksi henkilökohtaista apua tai ympärivuorokautista apua on korvattu kotihoidolla.
Vammaisfoorumin mukaan selvityksessä ilmenneiden vammaispalveluiden ongelmien korjaaminen vaatii henkilöstöresurssin lisäämistä, selkeitä ja yhtenäisiä, yhdenvertaisia mutta yksilöllisiä soveltamiskäytäntöjä, parempaa tiedottamista ja neuvontaa, asiakkaiden osallisuuden vahvistamista sekä järjestelmän läpinäkyvyyden lisäämistä.
Kaikille vammaisille on turvattava oikeus tarvitsemiinsa vammaispalveluihin, eikä palveluiden ulkopuolelle saa rajata iän tai muun epäasiallisen syyn perusteella. Tähän Suomea velvoittaa myös YK:n vammaisyleissopimus. Hallituksen poliittiset päätökset ja hyvinvointialueiden heikko taloustilanne näyttävät kuitenkin johtaneen siihen, että yhä useampi vammainen jää yleislakien mukaisten palveluiden varaan, eivätkä vammaisten oikeudet siten toteudu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallitus arvioinut 1.1.2025 voimaan tulleen vammaispalvelulain uudistuksen vaikutuksia vammaisten asemaan ja
miten hallitus aikoo parantaa vammaispalveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta?
Helsingissä 16.4.2026
Timo Furuholm, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä