– Lähes kaikissa länsimaissa toimii kansallinen uutistoimisto. STT täydentää suomalaisten lehtien uutisointia valtakunnallisilla ja kansainvälisillä uutisilla. Jos STT kaatuu, suomalainen uutistarjonta yksipuolistuu entisestään ja demokratia kärsii, Furuholm sanoo.
Riippumaton ja monipuolinen uutisvälitys on ensiarvoisen tärkeää aikana, jolloin väärä tieto leviää verkossa ennennäkemättömän nopeasti. Jos luotettava uutisinfrastruktuuri rapautuu, kansalaiset jäävät alttiiksi manipulaatiolle.
Mediakentän ahdinkoa syventää mainosmarkkinoiden murros. Kansainväliset digijätit, Google ja Meta, tekevät merkittävän osan digimainonnasta, mikä on syönyt perinteisten uutismedioiden taloudellista pohjaa. Samalla uutismedian omistus on keskittynyt erityisesti sanomalehtialalla, ja useissa maakunnissa lehdistö on yhden konsernin hallussa.
– Riippumaton ja monipuolinen uutisvälitys on ensiarvoisen tärkeää aikana, jolloin väärä tieto leviää verkossa ennennäkemättömän nopeasti. Jos luotettava uutisinfrastruktuuri rapautuu, kansalaiset jäävät alttiiksi manipulaatiolle, Furuholm sanoo.
Furuholm kysyy hallitukselta, millaisiin toimiin se ryhtyy turvatakseen monipuolisen tiedonvälityksen ja STT:n tulevaisuuden. Hän nostaa esiin mahdollisina ratkaisuina kohdennetut mediatuet ja kansainvälisten alustojen tiukemman sääntelyn. Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa on jo lainsäädäntöä ja viranomaistoimia tiedonvälityksen monipuolistamiseksi, ja Suomen tulisi Furuholmin mukaan arvioida vastaavia keinoja omiin olosuhteisiinsa.
– Liikenne- ja viestintäministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin. Siinä mäiskeessä on tainnut jäädä huomaamatta koko muun mediakentän kriisi, Furuholm sanoo.
– Hallituksen on otettava vakavasti uutismedian kriisi ja ryhdyttävä toimiin ennen kuin on liian myöhäistä.