Honkasalo viittaa kysymyksessään Suomen Kuvalehden juttuun, jonka mukaan toimitusjohtaja Topi Mannerille maksettiin vuonna 2020 lähes 400 000 euroa bonuksia. Samaan aikaan valtio pääomitti Finnairia viime vuonna lähes 300 miljoonalla eurolla ja takasi lainoja 600 miljoonalla eurolla.
Tuesta huolimatta yhtiö tasapainotti talouttaan mittavilla lomautuksilla sekä irtisanoi 1 000 työntekijää. YT-neuvotteluiden myötä Finnairin koko henkilöstön vuosiansiot myös laskivat 40 prosenttia.
– On kestämätöntä, että valtionyhtiön varat päätyvät niin runsaissa määrin johdon taskuihin. Aivan erityisen härskiä se on tilanteessa, jossa Finnairin pelastaminen pahimman yli on kaatunut sen työntekijöiden ja suomalaisten veronmaksajien niskaan, Honkasalo sanoo.
Mannerin lisätulot tulivat lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmista, ja ne perustuivat ennen vuotta 2020 tehtyihin tuloksiin. Pandemian keskellä kesällä 2020 Euroopan komissio kielsi valtiontuen hyväksymisen ehtona bonukset vuosille 2020–2023. Finnairin mukaan komission päätös ei vaikuta takautuvasti.
Valtion omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen mukaan “valtio edellyttää omistajana aina, että palkitseminen on kohtuullista, oikeudenmukaista ja läpinäkyvää.”
– Finnairin tilanteessa kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus näyttäytyy todella kyseenalaisena. Oikeustajua koettelee, ettei tässäkään tilanteessa bonusjärjestelmää ole voinut rajoittaa, vaikka maaliskuussa varmasti oli jo nähtävissä, että vuosi 2020 tulee olemaan yritykselle erittäin vaikea.
– Kysynkin omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä, onko Finnairin johdon palkitseminen yhtiön talousvaikeuksissa ollut kohtuullista ja oikeudenmukaista? Mitä hallitus aikoo nyt ja jatkossa tehdä valtionyhtiöiden johdon mittaville ja oikeustajua koetteleville bonuksille, jotka komissiokin on kieltänyt valtiontuen hyväksymisen ehtona? Honkasalo kysyy.